Meidän metsämme -kannanotto, 3.2.2022

Päivitetty 3.2.2022 (ensimmäinen päivitys 29.11.2019, alkuperäinen 27.10.2018)

MEIDÄN METSÄMME 1) – Kansalaisten kannanotto metsien puolesta

1) Meidän metsämme -kansalaisliike sai alkunsa suuresta kansalaisten metsägaalasta 28.10.2018, jossa toimme esiin ihmisten syvän ilon Suomen metsäluonnosta sekä vakavan huolen siitä, miten metsiemme monimuotoisuus hälyttävistä raporteista huolimatta köyhtyy ja ilmastonmuutos etenee. Huolemme ja muutoksen toiveemme ilmaisimme myös kirjallisen kannanoton muodossa, jonka toinen päivitetty versio on tässä käsillä.

Metsäluonnon köyhtyminen on pysäytettävä

Sotien jälkeisen jälleenrakennuksen aikaan metsäisen maan puun korjaamisella ja tehometsätalouden edistämisellä nähtiin olevan suuri merkitys Suomen taloudelle ja hyvinvointivaltion kehitykselle. Syntyi vientiä ja monenlaista tuloa, jonka varaan maata rakennettiin. 2020-luvulla elämme kuitenkin aivan toisenlaista aikaa. Luonnonvarojen ylikulutus on johtanut moneen globaaliin ympäristöongelmaan, mm. luonnon monimuotoisuuden rajuun vähenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Rio de Janeirossa vuonna 1992 solmittiin YK:n biodiversiteettisopimus, jonka mukaan välitavoite maailman luonnon monimuotoisuuden suojelun suhteen oli, että monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei ole onnistunut – ei Suomessa eikä globaalisti.

Viime vuosikymmenien teollinen metsätalous ja muu koneellinen maanmuokkaus ovat heikentäneet ekosysteemien tilaa hyvin nopeasti, perusteellisesti ja osin peruuttamattomasti. Suomen metsämaasta noin 90% on talousmetsää. Metsät ovat yksipuolistuneet, pirstoutuneet ja nuorentuneet. On hälyttävää huomata, että yli 800 metsien eliölajia ja lähes 80% metsien luontotyypeistä on tällä hetkellä uhanalaisia.

Erityisesti vanhojen metsien hakkuut tuhoavat useiden eliölajien elinympäristöjä ja köyhdyttävät entisestään metsäluonnon monimuotoisuutta. Monien, ennen yleisinä esiintyneiden, metsälintulajien yksilömäärät ovat romahtaneet. Lahopuuta on talousmetsissä liian vähän ja runsaslahopuustoisia metsiä ei ole riittävästi. EU:n metsästrategian mukaan EU:n jäsenmaiden tulisi keskeyttää välittömästi alueellaan tapahtuvat vanhojen metsien hakkuut. Luonnontilaiset ja vanhat metsät tulee välittömästi kartoittaa ja niiden yhteisestä määritelmästä ja suojelujärjestelmästä sopia. EU:n tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi vähintään 30% EU-alueen maa- ja merialueista on oikeudellisesti suojeltava ja näistä vähintään 10% on suojeltava tiukasti. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategian (05/2020) ja Suomen Luontopaneelin mietinnön mukaan kaikki jäljellä olevat vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät olisi välittömästi ja pinta-alasta riippumatta suojeltava tiukasti. Tästä Suomen on vuonna 2022 tehtävä kattava, kunnianhimoinen ja pitkän aikavälin suunnitelma.

Metsä on miljoonien vuosien aikana kehittyneiden ja keskenään kytkeytyneiden ekosysteemien toimiva verkosto, joka on välttämätön kasvien, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille ja elossa pysymiselle. Metsä ei tarkoita vain puita, selluloosaa tai biomassaa vaan se on ilman, veden, hapen ja vielä pitkälti tutkimattoman maaperän monimuotoinen elävä ja elämää ylläpitävä verkosto.

Metsän monimuotoisuutta ja elämää ylläpitäviä ravintokiertoja on vakavasti typistetty lajikirjon elinolosuhteita heikentämällä. On tiedostettava, että metsät, suot ja vesistöt muodostavat täällä pohjoisessa metsäluonnon kokonaisuuden, jonka osia ei voi tarkastella toisistaan erillään. Kaikki toimet metsissä ja soilla, etenkin maaperän muokkaus, heijastuvat myös vesistöjen tilaan. Metsäekosysteemin palautuminen, vesistöjen tilan parantuminen ja monimuotoisuuden elpyminen vaativat päättäjiltä, metsäteollisuudelta, metsänomistajilta sekä muilta metsään liittyviltä toimijoilta toimintatapojen muuttamista.

Metsätalouden toimijat pyrkivät etenkin 70- ja 80-luvulla muuttamaan ojituksilla suoluontoa metsätalouden maaksi, osin heikoin tuloksin. Metsätaloudellisesti kannattamattomia ojituksia on maassamme ainakin miljoona hehtaaria. Suoluonto on syvässä ahdingossa kautta maan, napapiiriä myöten. Katsomme, että soiden ennallistaminen on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi että hiilipäästöjen hillitsemiseksi.

Metsäpolitiikkaan on saatava muutos

Nykyiseen metsäpolitiikkaan on saatava muutos. Meneillään olevaa monimuotoisuus- ja ilmastokriisiä pahennetaan vesittämällä EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää eli taksonomiaa. Vanha ympäristölainsäädäntö on riittämätön ajankohtaisten kriisien ratkaisemiseen. Metsäpolitiikan lainsäädännön niin kotimassa kuin EU:ssa, kuten EU-taksonomian, on perustuttava tieteeseen ja ohjattava metsäalan toimijoita vastuullisuuteen ja kestävyyssiirtymään.

Uusien metsästrategioiden ja sopimusten tarvittavia muutoksia kohti kestävyyttä ja vastuullisuutta tulee tukea ja niihin tulee suhtautua vakavasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että yhä uusien metsäteollisuuden investointien puuntarve on rajattava huomioiden metsäluonnon monimuotoisuus ja ilmastokriisi. Metsien käytöllä on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä meneillään olevan joukkosukupuuton ja uhanalaistumisen pysäyttämisessä.

Lainsäädännön keinoin on myös varmistettava vanhojen metsien suojelu. Ojituksiin ja kunnostusojituksiin suoraan tai epäsuorasti myönnetyt tuet on välittömästi lopetettava ja kannustimia kehitettävä niin, että metsänomistajat voivat tehdä valintoja, jotka turvaavat metsien hiilivarastojen kasvun monimuotoisuuden elpymisen. Jaksollista kasvatusta päätehakkuineen olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun se on erityissyin perusteltavissa. Metsäpohjaisen bioenergian käyttöä ei tule lisätä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, koska metsäpohjaisen biomassan energiankäytön laajentaminen ei ole yhteensopivaa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttamisen kanssa. Poltettu biomassa ei yksinkertaisesti ehdi korvautua kasvavissa metsissä riittävän nopeasti, jotta biomassa uskottavasti auttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi on todettu, että talousmetsiin tällä hetkellä jätettävien lahopuiden määrä sekä vesistöjen suojavyöhykemetrit ja säästöpuiden jättäminen ovat kaikki riittämättömiä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Talousmetsien monimuotoisuutta tukevat toimet ovat hyvä asia sinänsä, mutta mittakaava on niissä vielä täysin riittämätön. Näiden ohella pysyvää suojelua ja suojelualueiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa on lisättävä. Tietoisuuden on lisäännyttävä siitä, että vesistöjen ja Itämeren tila ovat riippuvaisia myös metsänkäsittelyn tavoista.

Yhteenvetona metsien ekologisesti kestävän ja monitarpeisen käytön sekä suojelun lisääminen edellyttävät suuria muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja metsäpolitiikkaan. Tämä on vaativa prosessi, mutta se on välttämätön, koska se vaikuttaa suuresti kaikkien meidän hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa.

Kannanoton tavoitteet

Perustuslain (11.6.1999/731) 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Kansalaisten kannanotolla kiritämme ajankohtaisten metsä- ja biodiversiteettistrategioiden vaatimien suunnitelmien valmistumista tänä vuonna (2022). Metsien käsittelyn suhteen on pyrittävä kokonaisheikentämättömyyteen. Kannanoton tavoitteet sisältävät muutoksia metsien suojeluun, metsänhoitoon, politiikkaan sekä lainsäädäntöön.

1) Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien suojelu osaksi kaikkien tahojen ja tasojen päätöksentekoa

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien suojelu on otettava kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa ensisijaiseksi lähtökohdaksi. Ihmiset ovat osa luontoa ja meidän on sopeutettava kaikki toimintamme planetaarisiin rajoihin. Suomessa on noudatettava luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen tähtäävää YK:n biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta 1 (SopS 78/1994) ja biodiversiteettisopimusta (CBD) sekä varmistettava strategian toteutusta lisäämällä resursseja ja nopeutettava toimintaohjelmien tavoitteiden saavuttamista. Metsät ovat biodiversiteetin kannalta avainasemassa, ja metsien suojelun ytimessä on suojelualueverkosto. Kansallisessa metsästrategiassa on metsäluonnon turvaamisen suhteen huomioitava EU:n metsästrategian painopisteitä.

• Metsiä on suojeltava 30% kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Kaikki vanhat metsät, joissa puusto on yli 100-vuotiasta on suojeltava tiukasti eli säästettävä hakkuilta kokonaan. Laajat yhtenäiset metsäalueet sekä metsäalueiden kytkeytyneisyys on turvattava. Maakunnissa, joissa näin vanhoja metsiä ei enää ole, on suojeltava vanhimpia puustoja. Jokaisen maakunnan metsäluonnosta (metsien ja soiden yhteispinta-alasta) vähintään yhdelle kolmasosalle on määriteltävä keskeiseksi tavoitteeksi ekosysteemien luonnontilaisuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsätalouteen sekä laajamittaista puuviljelymetsien sekä ojitettujen soiden ennallistamista.
• METSO -ohjelman jatkuvuus, kattavuus ja riittävä rahoitus on turvattava, sillä ohjelma on erittäin suosittu ja moni ohjelmaan sopiva metsä jää suojelematta rahoituksen loputtua kesken kautta. Ohjelmassa on edistettävä nimenomaan pysyvää suojelua. Etelä-Suomessa pinta-alaa pitäisi kasvattaa reilusti ja ohjelma on laajennettava valtakunnalliseksi. Pysyvä suojelu palvelee paitsi luonnon monimuotoisuutta myös ihmisten sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja alueen taloutta.
• Koska yhä useampi metsänomistaja haluaa pysyvästi suojella metsiään, on kehitettävä useampia tapoja tämän toiveen toteuttamiseksi tilanteissa, joissa metsäalue ei täytä METSO -ohjelman kriteereitä. Metsien ennallistamista voisi näissä tapauksissa hyödyntää.
• Natura 2000 –ohjelman alueet on inventoitava. Ilman tarkkaa tietoa suojelun tarpeessa olevat alueet jäävät huomioimatta ja tämä lisää niiden häviämisen riskiä metsätaloustoimissa.
• Metsäelinympäristöjen tilaa parannetaan ennallistamalla 15% heikentyneistä elinympäristöistä.

2) Ekologisesti, sosiaalisesti ja ilmastollisesti kestävä metsätalous

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan suojelualueiden lisäksi metsätalouden muutoksia, jotta sen toimet olisivat ekologisesti vastuullisia ja kestäviä. Tehometsätalouden sivuvaikutus on merkittävät hiilipäästöt. Modernin sellutehtaan tonneissa mitattu päätuote on hiilidioksidi. Valtaosa kasvavan puuston sitomasta hiilestä vapautuu korjatusta energia- ja kuitupuusta nopeassa kierrossa; vain pieni prosentti metsäteollisuuden tuotteista toimii pitkäikäisenä hiilivarastona. Hakkuiden rajoittaminen on nopein ja tehokkain tapa lisätä metsien hiilensidontaa ja vahvistaa hiilinieluja.
Metsätalouden on saavutettava kansalaisten yleinen hyväksyntä. Metsätaloudessa on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät sodi suojeluun liittyviä sopimuksia vastaan. Erilaisten toimijoiden tarpeet on otettava huomioon metsäsuunnittelussa valtion sekä yksityisten ja yhdistysten metsämailla. Dialogia metsänomistajien, kansalaisryhmien ja metsäammattilaisten välillä on tuettava metsämaiden pirstoutumisen estämiseksi sekä myös luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi kaikkien parhaaksi.

Ekologisuus talousmetsissä

• Talousmetsissä metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt on kartoitettava, suojeltava ja lain noudattamisen valvontaa on parannettava.
• Jatkuvapeitteinen metsänhoito on otettava käyttöön laajoilla alueilla. Erityisiä kannusteita jatkuvan kasvatuksen käyttöön ottamiseksi tulee ottaa siellä, jossa se voi turvata luontoarvoja, joiden turvaamisesta kuten lahopuun määrästä pitää varmistua. Tämä vaatii valtion kannustinjärjestelmää ja metsäammattilaisten uudelleen kouluttamista. Nykytilanteessa metsänomistajat saavat usein vajavaisesti ja alueellisesti vaihtelevasti tietoa jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta varteenotettavana vaihtoehtona jaksolliselle metsänhoidolle.
• Avohakkuiden määrää on vähennettävä merkittävästi ja nopeasti. Niistä voidaan kokonaan luopua, ensisijaisesti valtion, kuntien ja seurakuntien metsissä. Avohakkuumenetelmää tulisi tulisi sallia vain poikkeussyistä, kuten juurikäävän pahoin valtaamissa yhden puulajin metsissä.
• Metsien ojitukset ja kunnostusojitukset on lopetettava.
• Lintujen ja muun metsälajiston uhanalaistuminen on pysäytettävä ja pesimäaikaisista hakkuista on luovuttava EU:n lintudirektiivin mukaisesti.
• Energiapuun korjuuta on säädeltävä. Järeän runkopuun, lahopuun ja kantojen korjuu hakkuilta energiaksi on lopetettava.
• Kiertoaikoja on pidennettävä osana ilmastokriisin hillitsemistyötä.

Suot, suometsät ja vesistöt

• Suot on säilytettävä hiilen sitojina. Hakkuutavoitetta suometsissä on pienennettävä ja metsäkato estettävä. Kasvihuonekaasujen luonnonnieluja ja -varastoja on suojeltava ja lisättävä (Pariisin sopimus: 5. artikla 1). Suomen metsistä neljännes on suometsiä, jotka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen kasvun pysäyttämiseksi on säilytettävä metsinä. Ojien kunnostamiseen sekä avoalalle perustetun taimikon ja nuoren metsän hoitoon kohdistetut tuet on kohdennettava uudelleen. Tuet on ohjattava ekologisin perustein sekä ilmasto- ja vesistönäkökulmat huomioiden.
• Soiden ennallistamiseen on ohjattava lisää rahoitusta. Heikkotuottoisten ojitettujen soiden vesitalous on järjestelmällisesti ennallistettava. Soiden ennallistamisessa tärkeintä on palauttaa kuivatun suon vesitalous tukkimalla ojat ja patoamalla peratut laskukynnykset. Alkuperäiset suotyypit eivät välttämättä koskaan palaudu, mutta esimerkiksi rahkasammalia ja muuta suolajistoa voidaan palauttaa istutuksin. Palautettu rahkasammalpeite pidättää tehokkaasti metaanivuotoa, joka saattaa olla ongelma vesitetyllä turvemaalla. Myös ennallistettuja soita voidaan siirtää pysyvään suojeluun tiukan suojelun pinta-alatavoitteen täyttämiseksi.
• Uusia ojia ei tule enää lainkaan kaivaa. Vanhojen ojien kunnostaminen tulee korvata muuttamalla maankäyttöä tai ennallistamalla suoksi.

Yhteisesti omistetut metsät

• Metsähallitusta koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet on muutettava lailla. Metsähallituksen hakkuut vanhoissa metsissä on välittömästi lopetettava. Metsähallituksen tulostavoitetta on kohtuullistettava, jotta yhteisten metsiemme hoito olisi yleisesti hyväksyttävää. Yhteisiä metsiämme on hoidettava vastuullisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmillä.
• Seurakunnissa ja kunnissa tulostavoitteiden kohtuullistaminen tai poistaminen olisi helposti toteutettavissa, koska metsätalouden tulot ovat näissä prosentuaalisesti hyvin pieniä. Näissä metsissä on tehtävä luontokartoituksia, suojeluprosentit on nostettava biodiversiteettistrategioiden ja suositusten tasolle, talousmetsissä on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen – mikäli ei suojella koko metsäomaisuutta. Hakkuita rajoittamalla ja kiertoaikaa pidentämällä kunnat ja seurakunnat voivat omalta osaltaan vahvistaa hiilinieluja ja turvata hiilensidontaa. Talous, niin kunnissa kuin seurakunnissa, on rakennettava ekologisesti kestävälle pohjalle.

3) Metsälainsäädännön uudistaminen

• Metsälainsäädännön tulee kannustaa avohakkuuttomia metsänkäyttömenetelmiä.
• Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen pienalaiseksi on poistettava.
• Metsälakiin on lisättävä kirjaus kansalaisten osallistumis- ja muutoksenhakuoikeudesta.
• Luonnonsuojelulain sisältämä tulkinnanvarainen poikkeusmahdollisuus häiritä lintuja niiden pesimäaikana on poistettava huhtikuun ja heinäkuun väliseltä ajalta.
• Uudessa luonnonsuojelulaissa on edellytettävä, että uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä huomioidaan lupamenettelyissä ja kaavoituksessa.
• Kansallispuistojen ympäröivät metsät tulisi suojella tai hoitaa luontoarvoja turvaavalla jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella, jotta suojelualueverkoston kattavuus ja kytkeytyneisyys lisääntyy.

4) Ympäristöministeriön mandaattia on vahvistettava

Metsää koskeva päätöksenteko on hajallaan ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja metsien monikäytöstä on vaikeaa saavuttaa yhtenevää käsitystä. Ympäristöministeriön mandaattia ja rahoitusta on vahvistettava. Ympäristötavoitteiden saavuttamista ei voi ohittaa minkään ministeriön tai viranomaisen toimissa. Suunnitteilla olevia suojelualueita ei tule heikentää hakkuilla. Kansalaisia hämmentää esimerkiksi se, että Metsähallitus ei luovuta puustotietoja Suomen ympäristökeskukselle. Metsäkeskusten ja Metsähallituksen puuvaratiedot on saatava ympäristöviranomaisten käyttöön, ensisijaisena tavoitteena luontoarvojen turvaaminen. Metsähallituksen hakkuut valtion suojelemattomissa luonnonmetsissä on toinen esimerkki. Kolmantena esimerkkinä mainittakoon ristiriita Evosta. Muita esimerkkejä ristiriidoista ovat kysymys Suomen susikannasta, metsästysluvista ja metsätuholain soveltamisesta.

Metsäkeskusten viranomaistehtävät on siirrettävä valtion ympäristöviranomaisille.

5) Tarvitaan systeemin ja mielen muutos

Lopuksi toteamme, että käsitykset metsästä ovat murroksessa ja muuttumassa. Tässä muutoksessa on uudistettava suuntaviivoja, todettava reunaehdot ja tehtävä arvovalintoja.

Monen alan tutkimus viestii meille siitä, että metsä on enemmän kuin puukuutioita. Suomen metsät ovat 20 000 eliölajin koti. Keski-iältään noin 40 vuotta vanha mänty- ja kuusivoittoinen puusto ei turvaa näiden lajien elinehtoja. On aika siirtyä vanhasta metsänkäsittelyparadigmasta uuteen aikaan, jossa metsää kaikessa sen lajikirjossa arvostetaan sellaisenaan ja ihmisen metsien käyttö sopeutetaan tähän. Tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä siitä, miten ihminen asettuu uudelleen osaksi luonnon monimuotoista kokonaisuutta. Tarvitaan siis sekä systeemin muutosta että mielenmuutosta. Tähän pystymme vain yhdessä.

Kutsumme kaikkia metsän ystäviä, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä, metsäammattilaisia, metsänomistajia, poliittisia päättäjiä ja taloudellisia toimijoita edistämään ekologisesti kestävää metsäpolitiikkaa sitoutumalla näihin uudistuksiin ja tavoitteisiin.

Helmikuussa 2022

Meidän metsämme -työryhmä

http://meidanmetsamme.org
info@meidanmetsamme.org
050 5238259 (Eeva-Stiina Lönnemo)

https://twitter.com/mmetsamme

https://www.facebook.com/mmetsamme

https://www.instagram.com/mmetsamme

#meidänmetsämme

Viitteet

Uhanalaisuusarviot
Luontotyyppien uhanalaisuus 2018 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018
Suomen lajien Punainen lista 2019 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019

EU:n strategiat

EU:n metsästrategia
https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:0d918e07-e610-11eb-a1a5-01aa75ed71a1.0004.02/DOC_1&format=PDF

Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a3c806a6-9ab3-11ea-9d2d-01aa75ed71a1.0006.02/DOC_1&format=PDF

Ympäristöministeriö

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta 2021 – 2023
https://www.ym.fi/helmi

Marttila T. ja Lukkarinen J. (toim.) 2022: Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa: Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-206-8

Ympäristöministeriön tiedote 15.10.2021 Kunmingin kokouksesta hyvät eväät jatkotyölle luontokadon pysäyttämiseksi https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/kunmingin-kokouksesta-hyvat-evaat-jatkotyolle-luontokadon-pysayttamiseksi

Ympäristöministeriön tiedote 2.11.2021 Suomi mukana Glasgow’n metsäjulistuksessa https://ym.fi/-/suomi-mukana-glasgow-n-metsajulistuksessa
Ympäristöministeriön tiedote Pariisin ilmastosopimuksesta
https://ym.fi/pariisin-ilmastosopimus

Suomen Luontopaneeli https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/11/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4-2021-metsaluonnon-turvaava-suojelun-kohdentaminen.pdf

Suomen Ilmastopaneeli https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/2021/

Tutkimuksia ja raportteja

Closer to Nature Forest management practices in Finland.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/548021/luke-luobio_83_2021.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan EU:n tulisi luopua ajatuksesta, jonka mukaan metsäpohjainen bioenergia on hiilineutraalia. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/metsapohjaisen-bioenergian-laajentunut-kaytto-vaarantaa-ykn-ilmastotavoitteet
Kärkkäinen, L. & Koljonen, S. (toim.). 2021. Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 359 s. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547941/luke-luobio_75_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Metsien monitoiminnallisuus ei kestä intensiivistä metsätaloutta. Forest multifunctionality is not resilient to intensive forestry Pohjanmies, Tähti; Eyvindson, Kyle; Triviño, María; Bengtsson, Jan; Mönkkönen, Mikko. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73666/Pohjanmies2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen metsät ja metsäpolitiikka – kansalaisten näkemyksiä. Tutkimusraportteja – Reports 55 Annukka Valkeapää et al. Helsingin Yliopisto 2009. https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/suomen_metsat_ja_metsapolitiikka_-_kansalaisten_nakemyksia._report55.pdf

Suomen valtion suojelemattomat arvometsät 2020, 55 esimerkkikohdetta. Ari Aalto, Risto Sulkava Joni-Matti Kusmin, Olli Manninen, Matti Aalto, Jarmo Pyykkö. https://wwf.fi/app/uploads/1/2/6/xkudr6kmu20ol3jvafjnvn/metsaraportti_lowres4.pdf

Tiedotteita

Jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry https://www.jatkuvakasvatus.fi/post/taksonomia-kannustaa-jatkuvaan-kasvatukseen

Oppaita

SOMPA-tutkimushanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.
https://projects.luke.fi/sompa/

WWF Suomi metsävaikuttamisopas https://wwf.fi/app/uploads/1/4/1/acga7kib28pietgk1cczmm/metsavaikuttamisopas_final.pdf

Lintudirektiivi

Lintudirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32009L0147&from=DE

Vetoomus

Meidän metsämme – vetoomus kirkon metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi https://meidanmetsamme.org/wp-content/uploads/2021/03/Vetoomus-seurakunnille.docx.pdf

…………………………………………

Kannanotot tiedostoina