Metsädialogissa pohdimme metsäluonnon monimuotoisuutta ja sen köyhtymisen syitä sekä riittävän syvälle meneviä muutoksia metsaluonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
Meidän metsämme-kansalaisliike kokosi jälleen moninaisen joukon metsiemme tulevaisuudesta kiinnostuneita ja laajaa asiantuntemusta omaavia pohtimaan metsiemme elämää ja tulevaisuutta.
Yhteisessä dialogiaamussamme 13.1.2022 läsnä olivat:
Panu Halme/Jyväskylän yliopisto
Eeva Houtbeckers/Aalto-yliopisto
Simo Häkli/Meidän metsämme-työryhmä
Aino Juslén/LUOMUS
Hanna Jyske/Meidän metsämme-työryhmä
Saara Kankaanrinta/BSAG
Timo Lehesvirta/SITRA
Terhi Lehtonen/Ympäristöministeriö
Tero Mustonen/Itä-Suomen yliopisto, Lumimuutos-osuuskunta
Marko Mäki-Hakola/MTK
Juha S. Niemelä/Metsähallitus
Sami Oksa/UPM
Ville Schildt/Maa- ja metsätalousministeriö.
Koronan takia dialogia aloitimme metsädialogimme aamun mittaisella etätapaamisella, jossa avasimme dialogin kysymysten asettelua ja nykytilannetta.
Aamun aikana pohdimme metsäluonnon monimuotoisuutta ja sen köyhtymisen juurisyitä. Mitkä muutokset olisivat riittävän syvälle meneviä metsäluonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja suunnan kääntämiseksi? Miten ja minkälaisena näemme tulevaisuuden yhteiskunnan, sen metsäluonnon ja metsäpolitiikan?
Keskustelussa käsitteellisyys tuo aina haasteita – käsitteiden määrittely on tärkeää ennen kuin voidaan arvioida tilanne yhdessä ja samalla tavalla ja yhteisellä kielellä. Onko meillä yhteistä käsitystä, kun puhumme metsästä ja sen kestävästä käytöstä? Ymmärrämmekö metsän monimuotoisena ekosysteeminä ja elinympäristöinä veden-, hiilen- ja ravinteiden kiertoineen? Miksi metsäluonnon tilan muutoksen suunnasta ja tilanteen vakavuudesta on erilaista ymmärrystä?
Keskustelun laadun parantamista tarvitaan. Vanhoista ajattelu- ja toimintatavoista on vaikea päästää irti, mutta hyviä toimintatapoja kuitenkin koko ajan syntyy.
Saattaa tulla tunne, että tehdyistä hyvistä töistä ei saa arvostusta ja kiitosta, eikä huomiota. Toisaalta nähdään kuitenkin, että negatiivinen kehitys syö ja ylittää hyvien töiden vaikutuksen.
Millä äänillä metsäkeskustelussa puhutaan? Eri tahot edustavat eri asioita, erilaista valtaa, ja hattuja on monia meillä kullakin, sekä historioiden painolastit.
Kestävyysmurroksen edistämiseksi tarvitsemme lisää yhteistä arvokeskustelua, mukana sekä tunne että järki. Keskusteluun halutaan ja tarvitaan aikaa, mutta muutoksen kiireellisyys on otettava huomioon.
Tapaamisiin metsädialogissa Keski-Suomessa 19.5.2022 samaisen joukon voimin!
Teksti: Hanna Jyske ja Simo Häkli