Vastine Meidän metsämme -kannanoton järjestäjiltä koskien Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitusta 31.10.2018

Maaseudun tulevaisuus on nostanut toistuvasti kirkon otsikointiinsa uutisoidessaan Meidän metsämme -kannanotosta ja käyttää verkossa virheellisesti aihetunnistetta ”kirkon metsäkampanja”. Kyseessä ei ole kirkon metsäkampanja, vaan Helsingin tuomiokirkkoseurakunta oli mukana tapahtumassa yhtenä monista yhteistyökumppaneista. Meidän metsämme -kannanotto suunniteltiin järjestettäväksi monen vastaavan tapahtuman tapaan Senaatintorilla ja tuomiokirkon portailla, johon asianmukaiset luvat oli saatu hyvissä ajoin Helsingin kaupungilta sekä tuomiokirkkoseurakunnalta. Ennen varsinaista tapahtumapäivää todettiin ennustetun tuulisen ja kylmän sään vaikeuttavan musiikkia ja puheita sisältävän ohjelman läpivientiä sillä tavalla, että väistötila olisi tarpeen. Vaihtoehdoista neuvotellessamme väistötilaksi valikoitui tuomiokirkon alla sijaitseva krypta. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen oli lupautunut tapahtuman suojelijaksi erillisessä keskustelussa.

Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa (31.10.) mainitaan, ettei tapahtumaan puhujajoukkoon oltu kelpuutettu metsänomistajien edustusta. Tämä ei ole totta. Kannanottoon osallistumisesta keskusteltiin mm. Metsäkeskuksen edustajien kanssa, mutta he eivät halunneet ottaa osaa ohjelmaan. Metsänomistajia oli mukana ohjelmassa kertomassa ekologisesti kestävästä metsänhoidosta ja sen taloudellisesta kannattavuudesta kaksin kappalein. Lisäksi puhujien, järjestäjien ja yleisön joukossa oli useita maaseudulla asuvia metsänomistajia. Kuten maaseudun tulevaisuuden omissa verkkouutisissa 26.10. ja 27.10. kerrottiin, järjestäjät kutsuivat sekä MTK:n että metsäteollisuuden edustajia mukaan tapahtumaan. Uusia keskusteluyhteyksiä on näin ollen saatu ja avattu.

Maaseudun tulevaisuus peräänkuuluttaa perusteltua, yhteistä sekä vankkaan argumentaatioon perustuvaa metsäpoliittista näkemystä, joka vaatii eri osapuolten kuuntelemista ja kuulemista. Meidän metsämme –kannanoton järjestäjät liittyvät tähän vaatimukseen ja katsovat tilaisuutensa edustaneen poikkeuksellisen moniäänisesti suomalaista yhteiskuntaa ja metsäpolitiikkaa. Maaseudun tulevaisuus on jutuissaan nostanut esiin puhujista Sini Harkin, joka edusti tapahtumassa hyvin allekirjoituksia kerännyttä kansalaisaloitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla, teologian tohtori Panu Pihkalan, joka on kirjoittanut mm. ympäristöahdistuksesta, sekä kansanedustaja Emma Karin, joka edusti tapahtumassa kansanedustaja Pertti Salolaisen kanssa eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmää. Muita hyvin tunnettuja puhujia olivat metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähde, ekosysteemiekologiaa tutkiva dosentti Heikki Simola sekä WWF:ltä maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu. Lisäksi tapahtumassa kuultiin puheenvuoro puurakentajalta, luontomatkailuyrittäjältä, lintuharrastajien, porotalouden, ympäristöpsykologian sekä metsiä suojelevien säätiöiden edustajilta. Tämän lisäksi lapset ja nuoret saivat mahdollisuuden kertoa metsäsuhteestaan ja huolistaan, jotka liittyvät ympäristön kokonaisvaltaisesti heikentyneeseen tilaan ja tulevaisuuden uhkiin. Ohjelmaa täydensi taitelijoiden suomalaisesta perinteestä ammentama laulu, tanssi sekä kanteleen ja tuohitorvien sointi.

Meidän metsämme oli runsas ja ilmaisultaan monimuotoinen kannanotto kestävämmän metsänhoidon puolesta. Tapahtumassa koettiin tärkeäksi jakaa ääneen erilaisten ihmisten ilo ja huoli suomalaisesta metsästä sekä esitellä erilaisia vaikuttamiskeinoja. Metsälajiston katoamisen ja yksipuolistumisen ongelma on akuutti, niin kuin on myös lisääntyneiden metsähakkuiden kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Nämä asiat ovat vakavia ekosysteemien tasapainon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta ja vaativat välittömiä sekä laajamittaisia muutoksia metsien hoitoon.1 Jotta nämä muutokset ovat mahdollisia on selvää, että jatkossakin tarvitaan vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa yhteiskunnan läpileikkaavalla keskustelulla pyritään kehittämään tutkittuun tietoon perustuvia ja kestäviä metsänhoidon käytänteitä ja –politiikkaa.

Meidän metsämme -työryhmän puolesta,
Teemu Lehtinen, metsänomistaja, tietotekniikan diplomi-insinööri
Paula Lönnemo, omavaraisviljelijä, teologian maisteri
Toni Ruuska, poliittisen ekologian ja talouden tutkija, kauppatieteiden tohtori

1 Meidän metsämme –kannanoton tavoitteet ovat ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden
köyhtymisen pysäyttäminen sekä siihen keskeisesti liittyen, suomalaisen metsänhoidon uudistaminen.

Torilla
Kuva: Henrik Hausen