Luonnon monimuotoisuusdialogi aarnimetsän siimeksessä Haltialassa

Kävimme vilkasta keskustelua luonnon monimuotoisuuden peruspilareista metsäyritysten ja -järjestöjen edustajien sekä tutkijoiden kanssa Helsingin Haltialassa. Pohdimme kukin osaltamme sitä, mikä on ihmisen rooli elonkirjon turvaamisessa ja onko lisääntyvä puunkäyttö lainkaan yhdistettävissä monimuotoisuusarvoihin ja -tavoitteisiin?

Mukana järjestyksessään kolmannessa järjestämässämme metsädialogissa olivat mukana: Aleksi Lehikoinen (akatemiatutkija – linnut, LUOMUS), Sampo Manninen (metsänomistaja, Metsien jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry), Markus Nissinen (ympäristöasiantuntija, MTK-metsälinja), Reijo Penttilä (tutkija – käävät, Luonnonvarakeskus), Janne Soimasuo ( ympäristöpäällikkö, Metsä Group), Tiina Vuoristo (päällikkö – kestävä kehitys, Metsäteollisuus ry) sekä Meidän metsämme-ryhmästä Eeva-Stiina Lönnemo ja Ulla Montin sekä fasilitaattorina Timo Järvensivu.

Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan 76% Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia – erityisesti lehto- ja korpityypit. Luonnontilaiset metsät ja lahopuu ovat kääpien elinehto. Molempien osuus on metsissämme liian pieni. Käävistämme yli 40% on punaisen listan lajeja. Myös linnut ovat hyviä metsäluonnon tilan indikaattoreita ja niistä tiedämmekin ehkä parhaiten laajan seurannan ansiosta. Metsätiaiset ja kanalinnut ovat voimakkaasti taantuneet. Tosin erilaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksista populaatiotasolla ei ole tarkkaa tietoa.

Aika lailla yhteiseen käsitykseen tulimme siitä, että metsänhoidon ja suojelun eri mahdollisuuksista annettavaa tietoa metsänomistajille on alueittain kattavasti lisättävä. Tällaisia mahdollisuuksia ovat ainakin metsän jatkuva kasvatus sekä METSO-ohjelma.

Metsäluonnon kohteluun ja käyttöön oli osallistujilla erilaisia, toisistaan poikkeavia näkökulmia. Todettiin, että metsäisissä kysymyksissä tulee hakea kompromissiratkaisuja, joissa eri tahojen toiveet ja tarpeet tulevat sekä ymmärretyksi että toteutuvat riittävästi. Erityisesti luonnon lajirikkaus ei ole vain itseisarvo vaan kaiken monimuotoisuuden peruspilari.

Nostimme esiin Meidän metsämme-ryhmän yhden tavoitteen, joka on lintujemme tärkeimmän pesintäajan rauhoittaminen hakkuilta touko-kesäkuusssa. Joka viides metsässä elävä lintulaji on uhanalainen. Monet linnut ovat uhanalaistuneet metsätalouden ja lisääntyneiden hakkuiden takia. Arvioiden mukaan kesähakkuissa tuhotaan joka vuosi kymmeniä tuhansia lintujen pesiä. Lisäksi hakkuut aiheuttavat häiriötä laajemmalla alueella kuin itse hakkuukohteella. Ennen niin tavallinen metsälintu hömötiainen on nyt erittäin uhanalainen. (Punainen kirja 2019).

Kaikki halusimme suojella lintujamme, mutta pesärauhaan taloudelliset intressit vaikuttavat toistaiseksi jarruttavasti. Seuraavan syksyisen metsädialogin aiheena onkin sopivasti metsät ja talous. Siispä tapaamisiin syyskuussa.

Ekologisen kriisin juurilla -seminaari

Juuri ja Juuri -hirsitaideteos
Juuri ja Juuri -hirsitaideteos

ke 12.6.2019, klo 14-16:30, Viikin kampus

Talouskasvua pidetään yhä enemmissä määrin pääsyynä ilmastonmuutokselle ja biologiselle joukkotuholle. Ratkaistakseen ekologisen kriisin, yhteiskuntien ja ihmisyhteisöjen on vapauduttava talouden kasvupakosta. Mutta miksi se on niin vaikeaa? Tervetuloa keskustelemaan juurisyistä kanssamme!

Ohjelma:

  • 14:00 Tervetuloa, Juuri & Juuri –hirsiveistosten luona
  • 14:15 Juuri & Juuri -hirsiveistosten avajaisseremonia, Hannes Aleksi Hyvönen, hirsirakentaja ja –taiteilija. Seremoniaan sisältyy myös lauluesitys Climate Choir CO2:lta. Kuoron johtaja Johanna Almark.
  • Avajaisseremonian jälkeen tilaisuus jatkuu sisätiloissa: Viikinkaari 11, Infokeskus Korona, Sali 236
  • 15:00 Antroposeenin juurien tonkimista – Pasi Heikkurinen, Helsingin yliopisto
  • 15:20 Miten politisoida asioita post-politiikan aikakaudella? – Kristoffer Wilén, Hanken
  • 15:40 Hyvinvointia juurruttamassa – Tuula Helne, Kela
  • 16:00 Irtisanoudu ja muuta maalle? – Toni Ruuska, Helsingin yliopisto

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista. Mikäli jotkut osallistujista eivät puhu suomea, tilaisuus on englanniksi.

Ekologisen kriisin juurisyyt on esiseminaari kolmannelle Peaceful Coexistence kollokviolle. Seminaarin järjestävät SUCH (Kestävän muutoksen tutkimusverkosto)  ja Meidän metsämme -työryhmä yhteistyössä Helsingin yliopiston Taloustieteen osaston kanssa. 

Lisätietoa: www.suchresearch.netwww.meidanmetsamme.org