Metsädialogisarja 3/3

Kolmen kerran metsädialogisarjan viimeinen osa järjestettiin 20.1.2021 Espoossa
Velskolan toimintakeskuksessa. Kokoonnuimme nuotion ääreen pohtimaan ”miten teemme yhdessä metsiin liittyvää muutostyötä vaikuttavasti ja dialogisesti? ”

Kehittelimme ideoita erilaisten muuttuvien metsätavoitteiden tunnistamiseen ja
monipuolisen tiedon ja tuen tarjoamiseen dialogisin keinoin. Mukana oli edustajia Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, BIOS -tutkimusyksiköstä,
Aalto-yliopistosta sekä metsänomistajia ja Meidän metsämme-kansalaisliikeen edustajia. Dialogia fasilitoi Timo Järvensivu.

Vietimme rennon päivän kauniissa, lumisessa talvisäässä ja pikkupakkasessa.
Kävelimme Velskolassa jyhkeiden metsien, peltojen ja puroluonnon rytmittämissä
vaihtelevissa maisemissa. Metsäkävelylle mukaan liittyivät kehityspäällikkö Kerttuli Boucht, Asko Leinonen ja Juha Ollila Espoon seurakuntayhtymästä. He kertoivat Espoon metsänhoidon muuttuneista tavoitteista. Kiitos heille mielenkiintoisesta keskustelusta ja osallistumisesta.

Suurkiitos kaikille mukana olleille ja Velskolan toimintakeskuksen ystävälliselle ja palvelualttiille väelle. Olipa antoisa ja mukava päivä.

Meidän metsämme -kansalaisliikkeen lausunto kansalaisaloitteesta ”Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla”

Kansalaisaloitteessa laiksi avohakkuiden kieltämiseksi valtion eli Metsähallituksen hallinnoimissa metsissä on kyse meidän kaikkien kansalaisten yhteisesti omistamista
metsistä. Vaihtoehdoksi avohakkuille aloitteessa esitetään metsien pitämistä jatkuvasti puustoisina, eli jatkuvaa kasvatusta. Laki sallisi poikkeuksia esimerkiksi vakavissa tuhotapauksissa.

Meidän metsämme laatima lausunto toimitettiin maa- ja metsätalousvaliokunnalle 11.1.2021. Valiokunta jatkaa lomansa jälkeen helmikuussa asian valmistelua eduskunnalle.

Lausunto

Metsädialogisarja 2/3

Metsädialogi Velskolassa 17.11.

Kolmen kerran metsädialogisarjan toinen osa käytiin 17.11.2020 Espoon
Velskolan toimintakeskuksessa. Pieni joukko metsäihmisiä kokoontui
nuotion ääreen pohtimaan mitä ”kokonaiskestävyys” -käsite voisi
metsänkäytön kannalta tarkoittaa ja miten pääsisimme sitä kohti? Mukana
oli edustajia Metsähallituksesta, Ympäristöministeriöstä,
Metsäkeskuksesta, BIOS -tutkimusyksiköstä, Åbo Akademista, Aalto
-yliopistosta, metsänomistaja ja Meidän metsämme -edustaja. Dialogia
fasilitoi Timo Järvensivu.

Vietimme päivän tihkusateelta suojassa, välillä kävellen ja käyden
vihreän pehmeässä metsässä noron varrella aistimassa myös kaikkea sitä
mitä emme silmin näe. Jaoimme yhdessä edelleen huolta ja pelkoakin
meneillään olevasta suuresta muutoksesta ja yritimme löytää ratkaisuja.
Näkemyksiä on paljon eikä ole helppo löytää yhtä oikeaa näkemystä
yhteiseen käyttöön. Siitä olimme yhtä mieltä, että  paras tieteellinen
tieto pitää saada käyttöön ja samalla ymmärtää, ettei tiede koskaan ole
täysin arvovapaata. Kokoonnumme vielä kerran uuden vuoden puolella
etsien uusia visioita monimuotoisen ja ilmaston muutosta hillitsevän
metsäpolitiikan löytämiseksi.

Kiitos kaikille mukanaolijoille ja Velskolan toimintakeskuksen
ystävälliselle ja palvelualttiille väelle.

Metsädialogi Velskolassa 17.11.

Vetoomus kirkon metsien monimuotoisuuden turvaamisesta

Metsäkuva

Meidän metsämme -kansalaisliike on tänään lähettänyt kirkolle vetoomuksen kirkon metsien monimuotoisuuden turvaamisesta. Ovatko seurakuntien ja seurakuntayhtymien päättäjät, piispat ja muut toimihenkilöt tietoisia metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ja tavoista suojella ja varjella vastuulleen saamaa metsäomaisuutta?

Allekirjoittamalla tästä linkistä adressit.com-palvelussa olevan saman aloitteen voit vahvistaa ääntämme vetoomuksen vastaanottajille!

Metsäkuva
Salon Luonnonmetsäsäätiön arkisto

Metsädialogit jatkuvat

Meidän metsämme-kansanliikkeen järjestämä kolmen kerran metsädialogisarjan ensimmäinen osa pidettiin perjantaina 18.9.2020 Tammelassa. Valitsimme dialogipaikaksi luonnonkauniin, kahden kansallispuiston Torronsuon ja Liesjärven Tammelan, missä myös metsien käyttö näkyy vahvasti maisemassa.

Tarkoituksena oli yhteisestä huolesta käsin etsiä vaihtoehtoisia visioita siitä, miten turvata metsäluonnon monimuotoisuus ja hillitä päästöjä ja samalla sopeutua ilmastonmuutokseen metsien käytön näkökulmasta.

Pyrimme kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiamme. Ja tänään erityisesti muistaen Einsteinin sanat: ”Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla, jolla ne ovat
syntyneet.” Matkaevääksi saimme Juha Kauppisen kirjasta Monimuotoisuus sitaatit: ”Nämä, jotka eivät puhu, sammalet ja perhoset. Ne vain katoavat sanomatta mitään…On
helppo pelastaa luonnon monimuotoisuus ja ihmiskunta. Riittää kun asettaa kourallisen
eliölajeja ihmisen edelle tärkeysjärjestyksessä, ehdoitta, ilman poikkeuksia.”

Aluksi menimme Liesjärventien varteen ilmaantuneelle laajalle avohakkuualueelle tekemään havaintoja siitä, mitä näimme. Jatkoimme matkaa Portaan kylään varsinaiseen dialogipaikkaan Nahkurinverstaalle. Matkalla havainnoimme Liesjärven kansallispuiston vieressä olevia suometsien avohakkuualoja sekä muita päätehakkuita sekä eri vaiheissa olevia jaksollisen kasvatuksen alueita. Varsinaisessa Dialogissa pyrimme löytämään erilaisia avauksia metsäkeskustelun viemiseksi uudelle tasolle kehäkuvio työkaluna.

Tästä on hyvä jatkaa dialogi-sarjaa. Kiitos kaikille mukana olijoille: Satu Rantala Maa-ja metsätalousministeriöstä, Antti Otsamo Metsähallituksesta, metsänomistaja Irina Niinivaara, Björn Wikströn Åbo Akademista, Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta, Tuomo
Kalliokoski Helsingin yliopistosta, Lauri Saaristo TAPIOsta, Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä, Markku Remes Metsäkeskuksesta, Terhi Lehtonen
Ympäristöministeriöstä, Ulla Montin ja Eeva-Stiina Lönnemo Meidän metsämme-
työryhmästä ja fasilitaattorina toimi Timo Järvensivu.

Kuka edustaa metsää metsäneuvostossa?

meidanmetsamme.org

Tiedote 9.6.2020

Biologien ja ekologien täytyy olla paremmin edustettuina kun Suomen metsien kohtalosta päätetään, vaatii Meidän Metsämme -kansalaisliike.

Meidän Metsämme -liike vaatii, että Suomen kansallisen, vuoteen 2025 ulottuvan metsästrategian toteuttamista valvovaa ja kehittävää metsäneuvostoa täydennetään. Ministeri Jari Lepän elokuussa 2019 asettamassa neuvostossa on 32 jäsentä. Heistä ylivoimainen enemmistö on metsäteollisuuden tai muita metsän käytön edustajia.

Miksi luonnon monimuotoisuuteen, vesiensuojeluun ja ilmastokysymyksiin erikoistuneet
riippumattomat tutkimustahot puuttuvat monialaiseksi tarkoitetusta neuvostosta? Näiden tahojen läsnäolo lisäisi metsäneuvostossa ymmärrystä kaiken perustasta – ekologisesta kestävyydestä. Ekologinen kestävyys varmistetaan, kun päätöksenteko ja toiminta ei vahingoita biologista monimuotoisuutta ja pyrkii säilyttämään ekosysteemien toimivuuden. Ihmisen taloudellinen toiminta tapahtuu luonnon kantokyvyn rajoissa myös pitkällä aikavälillä.

Yhteiskunnassa puhutaan painokkaammin kuin koskaan hiilineutraalisuudesta, luontokadon pysäyttämisestä, ennallistamisesta ja metsien uudenlaisten käyttötapojen mahdollisuuksista. Metsästrategian tulee noudattaa metsien suojelu- ja ilmastotavoitteita. Sosiaalisen hyväksyttävyyden vuoksi kansallisen metsästrategian täytyy myös elää samassa maailmassa kansalaisten metsistä tunteman huolen kanssa.

Pitkän tähtäyksen metsästrategian laatiminen on äärimmäisen vastuullinen tehtävä. Toisistaan ottavat mittaa kasvava metsien talouskäyttö ja uusin luonnontieteellinen tieto. Kehyksenä on yhä hälyttävämmäksi käyvä ekologisen ja ilmastokriisin todellisuus. Siksi metsäneuvoston kokoonpanoa on pikaisesti täydennettävä, jotta se pystyy pätevästi reagoimaan näihin haasteisiin. Meidän Metsämme -kansalaisliikeeseen kuuluu metsien tilasta huolta kantavia ihmisiä eri puolilta Suomea. Toimimme metsien sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden puolesta järjestämällä metsädialogeja yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi.

Meidän metsämme –liike
Ulla Montin

www.meidanmetsamme.org
Twitter: @MMetsamme
info@meidanmetsamme.org
puh 050 523 8259

Lisätietoja Meidän metsämme – liikkeestä:
Eeva Houtbeckers, 045 676 0608, eeva.houtbeckers@aalto.fi

Metsädialogit jatkuvat!

Nyt #metsädialogi vietiin paikallistasolle! Meidän metsämme -työryhmä järjesti ensimmäisen paikallis/alueellisen metsädialogin Salon Vaskiolla 5.3.2020 Mänkärin tilalla. Mukana mm. ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen, Salon kaupungin ja seurakunnan, WWF Suomen, Salon luonnonmetsäsäätiön, metsänomistajien ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Fasilitattorina toimi jälleen, vuosien kokemuksella Timo Järvensivu. Käytiin innostunutta keskustelua siitä, millaista metsänhoitoa halutaan. Puhuttiin siitä, mitä pitäisi vähentää ja mitä rakentaa tilalle ilmaston, elonkirjon, hyvinvoinnin ja elinkeinojen kannalta. Dialogissa on aikaa ja rauhaa kuunnella ja tulla kuulluksi. Todettiin, että ymmärrys lisääntyy kun dialogi toimii. Keskustelu avaa yhteyksiä. Todettiin yhdessä, että metsädialogeja olisi hyvä viedä maakuntiin! Kiitos kaikille osapuolille onnistuneesta päivästä!

Metsädialogien avaus Tiedekulmassa

Kuva: Sampo Manninen

Helsingin Tiedekulmaan kokoontui 22.1. metsäinen joukko AVAAMME METSÄDIALOGIT!- tilaisuuteen. Paikalla oli mm. metsänomistajia, tutkijoita, metsästä kiinnostuneita ja huolestuneita kansalaisia, luonnonsuojelijoiden, Metsäteollisuuden, MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajia. Kuulimme vuoden 2019 aikana järjestettyjen viiden dialogin osallistujien pohdintoja dialogien annista sekä paikalle tulleiden kommentteja. Kaikki läsnäolijat saivat myös osallistua pieneen dialogikierrokseen. Ilmaan heitettiin paljon kysymyksiä ja ajatuksia: Kysyimme edelleen mitä metsä tarkoittaa? Tarvitsemme tietoon perustuvaa tiedostamista ja tunnetta. Mihin tietoon luotamme? Metsä synnyttää intohimoja puolin ja toisin. Dialogi on armollinen ja kestää erimielisyyksiä. Metsä on synnyttäjä ja elämän ylläpitäjä. Miten löydämme yhteisiä skenaarioita ja miten niistä selviämme? Kenellä on vastuu ja valta metsiin? Keiden metsä on? Miten luonnonhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat ekosysteemien prosesseihin? Olemmeko valmiita laskemaan kulutusta ja elintasoa ja siten säästää metsäluontoa? Dialogi jatkuu. Kaikkia tarvitaan.