Suuri viisas vanha puu on kaatunut

Suuri viisas vanha puu on kaatunut. Metsän sammalvihreä ja visertävä elämä jatkuu. Metsien ystävät kautta maan surevat suurta luonnonsuojelijaa Pentti Linkolaa. Me kunnioitamme ja kiitämme Penttiä hänen rakkaudestaan ja työstään Luonnon Elämän puolesta. Sitoudumme jatkamaan työtä metsäluonnon hyväksi.  Meidän metsämme -kansalaisliike kehottaa kaikkia metsien ystäviä tekemään muistolahjoituksen Pentin perustamalle Luonnonperintösäätiölle.

(Kuva: Mielenterveys-lehti 2001)

Metsädialogit jatkuvat!

Nyt #metsädialogi vietiin paikallistasolle! Meidän metsämme -työryhmä järjesti ensimmäisen paikallis/alueellisen metsädialogin Salon Vaskiolla 5.3.2020 Mänkärin tilalla. Mukana mm. ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen, Salon kaupungin ja seurakunnan, WWF Suomen, Salon luonnonmetsäsäätiön, metsänomistajien ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Fasilitattorina toimi jälleen, vuosien kokemuksella Timo Järvensivu. Käytiin innostunutta keskustelua siitä, millaista metsänhoitoa halutaan. Puhuttiin siitä, mitä pitäisi vähentää ja mitä rakentaa tilalle ilmaston, elonkirjon, hyvinvoinnin ja elinkeinojen kannalta. Dialogissa on aikaa ja rauhaa kuunnella ja tulla kuulluksi. Todettiin, että ymmärrys lisääntyy kun dialogi toimii. Keskustelu avaa yhteyksiä. Todettiin yhdessä, että metsädialogeja olisi hyvä viedä maakuntiin! Kiitos kaikille osapuolille onnistuneesta päivästä!

Metsädialogien avaus Tiedekulmassa

Kuva: Sampo Manninen

Helsingin Tiedekulmaan kokoontui 22.1. metsäinen joukko AVAAMME METSÄDIALOGIT!- tilaisuuteen. Paikalla oli mm. metsänomistajia, tutkijoita, metsästä kiinnostuneita ja huolestuneita kansalaisia, luonnonsuojelijoiden, Metsäteollisuuden, MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajia. Kuulimme vuoden 2019 aikana järjestettyjen viiden dialogin osallistujien pohdintoja dialogien annista sekä paikalle tulleiden kommentteja. Kaikki läsnäolijat saivat myös osallistua pieneen dialogikierrokseen. Ilmaan heitettiin paljon kysymyksiä ja ajatuksia: Kysyimme edelleen mitä metsä tarkoittaa? Tarvitsemme tietoon perustuvaa tiedostamista ja tunnetta. Mihin tietoon luotamme? Metsä synnyttää intohimoja puolin ja toisin. Dialogi on armollinen ja kestää erimielisyyksiä. Metsä on synnyttäjä ja elämän ylläpitäjä. Miten löydämme yhteisiä skenaarioita ja miten niistä selviämme? Kenellä on vastuu ja valta metsiin? Keiden metsä on? Miten luonnonhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat ekosysteemien prosesseihin? Olemmeko valmiita laskemaan kulutusta ja elintasoa ja siten säästää metsäluontoa? Dialogi jatkuu. Kaikkia tarvitaan.

Metsätavoitteiden yhteensovittamisdialogi Salon Vaskiolla

Jälleen rakentavassa hengessä metsäasioita pohtimassa Meidän metsämme vuoden 2019 viimeisessä metsädialogissa Salon Vaskiolla Mänkäreen tilalla.  Mukana olivat MTK metsälinjan, Suomen Metsäkeskuksen, UPM:n, ja Maa- ja metsätalousministeriön edustajat sekä metsänomistajia, tutkijoita ja kansalaisia. Pohdimme puronvarsien monimuotoisten elinympäristöjen ns. METE-kohteiden tilannetta sekä vähenevien metsälintujen kohtaloa pesimäaikaisten hakkuiden ja häirinnän  kannalta.

Kysyimme miten metsätaloudelliset ja metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet ovat sovitettavissa yhteen? Vastakkain asettelua emme tarvitse. On kuitenkin selvää, että ekologinen kestävyys on pohja, jolle sosiaalinen ja taloudellinen rakentuvat. Planeetalla on rajat, joita meidän kulutuksemme jo kolkuttelee, siksi tarvitsemme toimintaamme muutosta. Yhteisymmärrystä etsimme dialogin ja kokonaisvaltaisen tiedon ja tunteen avulla. Metsäretki, lähiluomuruokaa, lämpimät sukat ja iloa. Kaikille mukanaolijoille kiitos. Tästä on hyvä jatkaa 22.1.2020 Tiedekulmassa.  

Metsä ja talous-aiheinen dialogi Lohjalla

Meidän metsämme-työryhmä kutsui jo neljännen kerran metsä-alan edustajia, asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan metsiemme tilanteesta. Tällä kerralla halusimme nostaa esille myös talouskäsityksemme.

Tarkoituksenamme on rikastaa ymmärrystä tutustumalla toistemme näkökulmiin ja ajatuksiin. Dialogin pohjalta luomme parhaimmillaan yhdessä maaperän uusille ratkaisuille ja yhteisesti hyväksyttyjen polkujen löytymiselle kohti maapallon resurssien kestävää käyttöä ja monimuotoista tulevaisuutta – erityisesti metsien kannalta.

Tutustuimme aluksi monipuoliseen ja jatkuvan kasvatuksen keinoin hoidettavaan yhteismetsä Tuohen metsään Jussi Saarisen (Metsätietopalvelu Silmu) opastuksella. Hakkuiden jälkeenkin metsä näytti metsältä, hömötiaiset ääntelivät ja keräilivät talvivarastojaan, palokärki kuulutti reviiriään ja silti järeistä puista saatiin hyvä tuotto. Kustannustehokasta on myös suosia luontaista uudistumista.

Läheisellä Gunnarlan majalla pohdimme yhdessä maapallomme ja kotoisten metsiemme kohtaloa ja minkälaista taloudenpitoa näemme, mikä huolestuttaa ja mihin suuntaan toivomme kehityksen suuntautuvan? Kun keskustelimme metsistä ja taloudesta, tunnistimme kaikki muutostarpeita ja sen, että dialogia tarvitaan jatkossakin: kuka päättää, millä ymmärryksellä ja mistä päätetään?
metsä ja #talous

Meidän metsämme-työryhmä kiittää kaikkia seuraavia Lohjan dialogiin osallistuneita.

Pauliina Helle, SKEY (Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry)
Eeva Houtbeckers, Aalto-yliopisto & Meidän metsämme
Tuomo K. Kalliokoski, Helsingin yliopisto
Eeva-Stiina Lönnemo, Meidän metsämme
Ulla Montin, Meidän metsämme
Juha S. Niemelä, Maa- ja metsätalousministeriö
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry
Mats Nylund, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf
Antti Otsamo, Metsähallitus Metsätalous OY
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto & Meidän metsämme
Jussi Saarinen, metsätietopalvelu Silmu
Marko Ulvila, Siemenpuu-säätiö

Metsä ja talous -dialogin fasilitaattorina toimi jälleen kerran ammattimaisin ottein KTT Timo Järvensivu. Timo on kehittänyt ja tutkinut verkostotyön käytäntöjä ja häneltä on juuri ilmestynyt teos: Verkostojen johtaminen – opi ja etene yhdessä, 2019.

Hyvästä kasvisruokatarjoilusta vastasi Paula Lönnemo.

Tapaamisiin seuraavassa Meidän metsämme -dialogissa/workshopissa!

Luonnon monimuotoisuusdialogi aarnimetsän siimeksessä Haltialassa

Kävimme vilkasta keskustelua luonnon monimuotoisuuden peruspilareista metsäyritysten ja -järjestöjen edustajien sekä tutkijoiden kanssa Helsingin Haltialassa. Pohdimme kukin osaltamme sitä, mikä on ihmisen rooli elonkirjon turvaamisessa ja onko lisääntyvä puunkäyttö lainkaan yhdistettävissä monimuotoisuusarvoihin ja -tavoitteisiin?

Mukana järjestyksessään kolmannessa järjestämässämme metsädialogissa olivat mukana: Aleksi Lehikoinen (akatemiatutkija – linnut, LUOMUS), Sampo Manninen (metsänomistaja, Metsien jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry), Markus Nissinen (ympäristöasiantuntija, MTK-metsälinja), Reijo Penttilä (tutkija – käävät, Luonnonvarakeskus), Janne Soimasuo ( ympäristöpäällikkö, Metsä Group), Tiina Vuoristo (päällikkö – kestävä kehitys, Metsäteollisuus ry) sekä Meidän metsämme-ryhmästä Eeva-Stiina Lönnemo ja Ulla Montin sekä fasilitaattorina Timo Järvensivu.

Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan 76% Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia – erityisesti lehto- ja korpityypit. Luonnontilaiset metsät ja lahopuu ovat kääpien elinehto. Molempien osuus on metsissämme liian pieni. Käävistämme yli 40% on punaisen listan lajeja. Myös linnut ovat hyviä metsäluonnon tilan indikaattoreita ja niistä tiedämmekin ehkä parhaiten laajan seurannan ansiosta. Metsätiaiset ja kanalinnut ovat voimakkaasti taantuneet. Tosin erilaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksista populaatiotasolla ei ole tarkkaa tietoa.

Aika lailla yhteiseen käsitykseen tulimme siitä, että metsänhoidon ja suojelun eri mahdollisuuksista annettavaa tietoa metsänomistajille on alueittain kattavasti lisättävä. Tällaisia mahdollisuuksia ovat ainakin metsän jatkuva kasvatus sekä METSO-ohjelma.

Metsäluonnon kohteluun ja käyttöön oli osallistujilla erilaisia, toisistaan poikkeavia näkökulmia. Todettiin, että metsäisissä kysymyksissä tulee hakea kompromissiratkaisuja, joissa eri tahojen toiveet ja tarpeet tulevat sekä ymmärretyksi että toteutuvat riittävästi. Erityisesti luonnon lajirikkaus ei ole vain itseisarvo vaan kaiken monimuotoisuuden peruspilari.

Nostimme esiin Meidän metsämme-ryhmän yhden tavoitteen, joka on lintujemme tärkeimmän pesintäajan rauhoittaminen hakkuilta touko-kesäkuusssa. Joka viides metsässä elävä lintulaji on uhanalainen. Monet linnut ovat uhanalaistuneet metsätalouden ja lisääntyneiden hakkuiden takia. Arvioiden mukaan kesähakkuissa tuhotaan joka vuosi kymmeniä tuhansia lintujen pesiä. Lisäksi hakkuut aiheuttavat häiriötä laajemmalla alueella kuin itse hakkuukohteella. Ennen niin tavallinen metsälintu hömötiainen on nyt erittäin uhanalainen. (Punainen kirja 2019).

Kaikki halusimme suojella lintujamme, mutta pesärauhaan taloudelliset intressit vaikuttavat toistaiseksi jarruttavasti. Seuraavan syksyisen metsädialogin aiheena onkin sopivasti metsät ja talous. Siispä tapaamisiin syyskuussa.

Minkälainen on metsäsuhteemme ja metsiemme tulevaisuus – tästä keskusteltiin Riihimäellä eri järjestöedustajien kesken

Meidän metsämme -työryhmä kutsui jo toisen kerran metsäalan asiantuntijoita ja vaikuttajia metsädialogiin vaihtamaan ajatuksia metsä- ja luontosuhteestamme sekä metsiemme käytön kestävyydestä elinympäristöjen muuttuessa. Pohdittiin myös minkälaisia metsämme ovat tulevaisuudessa, sadan vuoden kuluttua. Mielipide-eroja löytyi metsien hyödyntämisen asteesta, suojelutarpeesta, metsänkäytön keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Näistä näkemysten aste-eroista huolimatta, kaikki kuitenkin pitivät metsiemme turvaamista tärkeänä hyvinvointimme ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.

Tutustuimme kaikkien mielestä onnistuneesti toteutettuun jatkuvan kasvatuksen suometsään. Metsäkeskusteluja käytiin metsän reunassa sijaitsevalla laavulla grillaillen ja kevään ensi perhosia ihastellen. Keskustelu fasilitoitiin jälleen ammattimaisella otteella, mikä loi oikeudenmukaisen ja turvallisen keskusteluilmapiirin.

Mukana olivat tällä kerralla Meidän metsämme kannanoton työryhmän jäsenten lisäksi edustajia seuraavista organisaatioista:  BIOS-tutkimusyksikkö, Metsäteollisuus ry, Mtk, Slc, Suomen luonnonsuojeluliitto.

Uskomme, että keskustellen ymmärrys ihmisten välillä lisääntyy, jolloin on helpompi jatkaa yhteistyötä ekologisen kestävyyden laajempaan huomioimiseen kaikessa toiminnassamme.

Metsäasiantuntijat keskustelivat Salossa Muurlan opistolla kannanoton esiin nostamista aiheista

Ryhmä metsässä
Ryhmä metsässä

Meidän metsämme -työryhmä kutsui metsäalan asiantuntijoita ja vaikuttajia yhteiseen dialogi-tyyppiseen keskusteluun, jonka aiheena oli metsätalouden kestävyys eri näkökulmista.

Ajatusten vaihdossa oli mukana Meidän metsämme kannanoton työryhmän edustajien lisäksi metsäasiantuntijoita Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta (MTK) ja metsänhoitoyhdistyksistä; sekä metsäekologian ja luonnonhoidon asiantuntijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta, Metsäkeskuksesta ja Suomen luonnonsuojeluliitosta. Päivän aluksi käytiin kävelyllä talousmetsässä, jonka omistajien tavoitteina on metsän monimuotoisuuuden ja metsälajiston säilyttäminen sekä hiilen sidonta ohi taloudellisen tuoton.

Muurlan opiston vanha Tupa ja lounasravintola tarjosivat mukavat puitteet päivään. Keskustelu fasilitoitiin ammattimaisella otteella, mikä loi avoimen ilmapiirin ja mahdollisti kaikkien osapuolten tasapuolisen kohtelun. Metsätalouden ja metsänhoidon keinovalikoiman kestävyyden näkökulmaeroista huolimatta keskustelu sujui hyvässä hengessä ja ymmärrys ihmisten välillä lisääntyi. Tämä luo hyvät edellytykset jatkaa yhteistyötä ekologisen kestävyyden laajempaan huomioimiseen kaikessa toiminnassamme. Onnistuneen tapaamisen lopuksi toivottiin, että yhteistyömme jatkuu!