Meidän metsämme-kansanliikkeen järjestämä kolmen kerran metsädialogisarjan ensimmäinen osa pidettiin perjantaina 18.9.2020 Tammelassa. Valitsimme dialogipaikaksi luonnonkauniin, kahden kansallispuiston Torronsuon ja Liesjärven Tammelan, missä myös metsien käyttö näkyy vahvasti maisemassa.
Tarkoituksena oli yhteisestä huolesta käsin etsiä vaihtoehtoisia visioita siitä, miten turvata metsäluonnon monimuotoisuus ja hillitä päästöjä ja samalla sopeutua ilmastonmuutokseen metsien käytön näkökulmasta.
Pyrimme kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiamme. Ja tänään erityisesti muistaen Einsteinin sanat: ”Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla, jolla ne ovat
syntyneet.” Matkaevääksi saimme Juha Kauppisen kirjasta Monimuotoisuus sitaatit: ”Nämä, jotka eivät puhu, sammalet ja perhoset. Ne vain katoavat sanomatta mitään…On
helppo pelastaa luonnon monimuotoisuus ja ihmiskunta. Riittää kun asettaa kourallisen
eliölajeja ihmisen edelle tärkeysjärjestyksessä, ehdoitta, ilman poikkeuksia.”
Aluksi menimme Liesjärventien varteen ilmaantuneelle laajalle avohakkuualueelle tekemään havaintoja siitä, mitä näimme. Jatkoimme matkaa Portaan kylään varsinaiseen dialogipaikkaan Nahkurinverstaalle. Matkalla havainnoimme Liesjärven kansallispuiston vieressä olevia suometsien avohakkuualoja sekä muita päätehakkuita sekä eri vaiheissa olevia jaksollisen kasvatuksen alueita. Varsinaisessa Dialogissa pyrimme löytämään erilaisia avauksia metsäkeskustelun viemiseksi uudelle tasolle kehäkuvio työkaluna.
Tästä on hyvä jatkaa dialogi-sarjaa. Kiitos kaikille mukana olijoille: Satu Rantala Maa-ja metsätalousministeriöstä, Antti Otsamo Metsähallituksesta, metsänomistaja Irina Niinivaara, Björn Wikströn Åbo Akademista, Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta, Tuomo
Kalliokoski Helsingin yliopistosta, Lauri Saaristo TAPIOsta, Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä, Markku Remes Metsäkeskuksesta, Terhi Lehtonen
Ympäristöministeriöstä, Ulla Montin ja Eeva-Stiina Lönnemo Meidän metsämme-
työryhmästä ja fasilitaattorina toimi Timo Järvensivu.