Metsä ja talous-aiheinen dialogi Lohjalla

Meidän metsämme-työryhmä kutsui jo neljännen kerran metsä-alan edustajia, asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan metsiemme tilanteesta. Tällä kerralla halusimme nostaa esille myös talouskäsityksemme.

Tarkoituksenamme on rikastaa ymmärrystä tutustumalla toistemme näkökulmiin ja ajatuksiin. Dialogin pohjalta luomme parhaimmillaan yhdessä maaperän uusille ratkaisuille ja yhteisesti hyväksyttyjen polkujen löytymiselle kohti maapallon resurssien kestävää käyttöä ja monimuotoista tulevaisuutta – erityisesti metsien kannalta.

Tutustuimme aluksi monipuoliseen ja jatkuvan kasvatuksen keinoin hoidettavaan yhteismetsä Tuohen metsään Jussi Saarisen (Metsätietopalvelu Silmu) opastuksella. Hakkuiden jälkeenkin metsä näytti metsältä, hömötiaiset ääntelivät ja keräilivät talvivarastojaan, palokärki kuulutti reviiriään ja silti järeistä puista saatiin hyvä tuotto. Kustannustehokasta on myös suosia luontaista uudistumista.

Läheisellä Gunnarlan majalla pohdimme yhdessä maapallomme ja kotoisten metsiemme kohtaloa ja minkälaista taloudenpitoa näemme, mikä huolestuttaa ja mihin suuntaan toivomme kehityksen suuntautuvan? Kun keskustelimme metsistä ja taloudesta, tunnistimme kaikki muutostarpeita ja sen, että dialogia tarvitaan jatkossakin: kuka päättää, millä ymmärryksellä ja mistä päätetään?
metsä ja #talous

Meidän metsämme-työryhmä kiittää kaikkia seuraavia Lohjan dialogiin osallistuneita.

Pauliina Helle, SKEY (Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry)
Eeva Houtbeckers, Aalto-yliopisto & Meidän metsämme
Tuomo K. Kalliokoski, Helsingin yliopisto
Eeva-Stiina Lönnemo, Meidän metsämme
Ulla Montin, Meidän metsämme
Juha S. Niemelä, Maa- ja metsätalousministeriö
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry
Mats Nylund, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf
Antti Otsamo, Metsähallitus Metsätalous OY
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto & Meidän metsämme
Jussi Saarinen, metsätietopalvelu Silmu
Marko Ulvila, Siemenpuu-säätiö

Metsä ja talous -dialogin fasilitaattorina toimi jälleen kerran ammattimaisin ottein KTT Timo Järvensivu. Timo on kehittänyt ja tutkinut verkostotyön käytäntöjä ja häneltä on juuri ilmestynyt teos: Verkostojen johtaminen – opi ja etene yhdessä, 2019.

Hyvästä kasvisruokatarjoilusta vastasi Paula Lönnemo.

Tapaamisiin seuraavassa Meidän metsämme -dialogissa/workshopissa!

Luonnon monimuotoisuusdialogi aarnimetsän siimeksessä Haltialassa

Kävimme vilkasta keskustelua luonnon monimuotoisuuden peruspilareista metsäyritysten ja -järjestöjen edustajien sekä tutkijoiden kanssa Helsingin Haltialassa. Pohdimme kukin osaltamme sitä, mikä on ihmisen rooli elonkirjon turvaamisessa ja onko lisääntyvä puunkäyttö lainkaan yhdistettävissä monimuotoisuusarvoihin ja -tavoitteisiin?

Mukana järjestyksessään kolmannessa järjestämässämme metsädialogissa olivat mukana: Aleksi Lehikoinen (akatemiatutkija – linnut, LUOMUS), Sampo Manninen (metsänomistaja, Metsien jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry), Markus Nissinen (ympäristöasiantuntija, MTK-metsälinja), Reijo Penttilä (tutkija – käävät, Luonnonvarakeskus), Janne Soimasuo ( ympäristöpäällikkö, Metsä Group), Tiina Vuoristo (päällikkö – kestävä kehitys, Metsäteollisuus ry) sekä Meidän metsämme-ryhmästä Eeva-Stiina Lönnemo ja Ulla Montin sekä fasilitaattorina Timo Järvensivu.

Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan 76% Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia – erityisesti lehto- ja korpityypit. Luonnontilaiset metsät ja lahopuu ovat kääpien elinehto. Molempien osuus on metsissämme liian pieni. Käävistämme yli 40% on punaisen listan lajeja. Myös linnut ovat hyviä metsäluonnon tilan indikaattoreita ja niistä tiedämmekin ehkä parhaiten laajan seurannan ansiosta. Metsätiaiset ja kanalinnut ovat voimakkaasti taantuneet. Tosin erilaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksista populaatiotasolla ei ole tarkkaa tietoa.

Aika lailla yhteiseen käsitykseen tulimme siitä, että metsänhoidon ja suojelun eri mahdollisuuksista annettavaa tietoa metsänomistajille on alueittain kattavasti lisättävä. Tällaisia mahdollisuuksia ovat ainakin metsän jatkuva kasvatus sekä METSO-ohjelma.

Metsäluonnon kohteluun ja käyttöön oli osallistujilla erilaisia, toisistaan poikkeavia näkökulmia. Todettiin, että metsäisissä kysymyksissä tulee hakea kompromissiratkaisuja, joissa eri tahojen toiveet ja tarpeet tulevat sekä ymmärretyksi että toteutuvat riittävästi. Erityisesti luonnon lajirikkaus ei ole vain itseisarvo vaan kaiken monimuotoisuuden peruspilari.

Nostimme esiin Meidän metsämme-ryhmän yhden tavoitteen, joka on lintujemme tärkeimmän pesintäajan rauhoittaminen hakkuilta touko-kesäkuusssa. Joka viides metsässä elävä lintulaji on uhanalainen. Monet linnut ovat uhanalaistuneet metsätalouden ja lisääntyneiden hakkuiden takia. Arvioiden mukaan kesähakkuissa tuhotaan joka vuosi kymmeniä tuhansia lintujen pesiä. Lisäksi hakkuut aiheuttavat häiriötä laajemmalla alueella kuin itse hakkuukohteella. Ennen niin tavallinen metsälintu hömötiainen on nyt erittäin uhanalainen. (Punainen kirja 2019).

Kaikki halusimme suojella lintujamme, mutta pesärauhaan taloudelliset intressit vaikuttavat toistaiseksi jarruttavasti. Seuraavan syksyisen metsädialogin aiheena onkin sopivasti metsät ja talous. Siispä tapaamisiin syyskuussa.

Ekologisen kriisin juurilla -seminaari

Juuri ja Juuri -hirsitaideteos
Juuri ja Juuri -hirsitaideteos

ke 12.6.2019, klo 14-16:30, Viikin kampus

Talouskasvua pidetään yhä enemmissä määrin pääsyynä ilmastonmuutokselle ja biologiselle joukkotuholle. Ratkaistakseen ekologisen kriisin, yhteiskuntien ja ihmisyhteisöjen on vapauduttava talouden kasvupakosta. Mutta miksi se on niin vaikeaa? Tervetuloa keskustelemaan juurisyistä kanssamme!

Ohjelma:

  • 14:00 Tervetuloa, Juuri & Juuri –hirsiveistosten luona
  • 14:15 Juuri & Juuri -hirsiveistosten avajaisseremonia, Hannes Aleksi Hyvönen, hirsirakentaja ja –taiteilija. Seremoniaan sisältyy myös lauluesitys Climate Choir CO2:lta. Kuoron johtaja Johanna Almark.
  • Avajaisseremonian jälkeen tilaisuus jatkuu sisätiloissa: Viikinkaari 11, Infokeskus Korona, Sali 236
  • 15:00 Antroposeenin juurien tonkimista – Pasi Heikkurinen, Helsingin yliopisto
  • 15:20 Miten politisoida asioita post-politiikan aikakaudella? – Kristoffer Wilén, Hanken
  • 15:40 Hyvinvointia juurruttamassa – Tuula Helne, Kela
  • 16:00 Irtisanoudu ja muuta maalle? – Toni Ruuska, Helsingin yliopisto

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista. Mikäli jotkut osallistujista eivät puhu suomea, tilaisuus on englanniksi.

Ekologisen kriisin juurisyyt on esiseminaari kolmannelle Peaceful Coexistence kollokviolle. Seminaarin järjestävät SUCH (Kestävän muutoksen tutkimusverkosto)  ja Meidän metsämme -työryhmä yhteistyössä Helsingin yliopiston Taloustieteen osaston kanssa. 

Lisätietoa: www.suchresearch.netwww.meidanmetsamme.org

Minkälainen on metsäsuhteemme ja metsiemme tulevaisuus – tästä keskusteltiin Riihimäellä eri järjestöedustajien kesken

Meidän metsämme -työryhmä kutsui jo toisen kerran metsäalan asiantuntijoita ja vaikuttajia metsädialogiin vaihtamaan ajatuksia metsä- ja luontosuhteestamme sekä metsiemme käytön kestävyydestä elinympäristöjen muuttuessa. Pohdittiin myös minkälaisia metsämme ovat tulevaisuudessa, sadan vuoden kuluttua. Mielipide-eroja löytyi metsien hyödyntämisen asteesta, suojelutarpeesta, metsänkäytön keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Näistä näkemysten aste-eroista huolimatta, kaikki kuitenkin pitivät metsiemme turvaamista tärkeänä hyvinvointimme ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.

Tutustuimme kaikkien mielestä onnistuneesti toteutettuun jatkuvan kasvatuksen suometsään. Metsäkeskusteluja käytiin metsän reunassa sijaitsevalla laavulla grillaillen ja kevään ensi perhosia ihastellen. Keskustelu fasilitoitiin jälleen ammattimaisella otteella, mikä loi oikeudenmukaisen ja turvallisen keskusteluilmapiirin.

Mukana olivat tällä kerralla Meidän metsämme kannanoton työryhmän jäsenten lisäksi edustajia seuraavista organisaatioista:  BIOS-tutkimusyksikkö, Metsäteollisuus ry, Mtk, Slc, Suomen luonnonsuojeluliitto.

Uskomme, että keskustellen ymmärrys ihmisten välillä lisääntyy, jolloin on helpompi jatkaa yhteistyötä ekologisen kestävyyden laajempaan huomioimiseen kaikessa toiminnassamme.

Metsäasiantuntijat keskustelivat Salossa Muurlan opistolla kannanoton esiin nostamista aiheista

Ryhmä metsässä
Ryhmä metsässä

Meidän metsämme -työryhmä kutsui metsäalan asiantuntijoita ja vaikuttajia yhteiseen dialogi-tyyppiseen keskusteluun, jonka aiheena oli metsätalouden kestävyys eri näkökulmista.

Ajatusten vaihdossa oli mukana Meidän metsämme kannanoton työryhmän edustajien lisäksi metsäasiantuntijoita Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta (MTK) ja metsänhoitoyhdistyksistä; sekä metsäekologian ja luonnonhoidon asiantuntijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta, Metsäkeskuksesta ja Suomen luonnonsuojeluliitosta. Päivän aluksi käytiin kävelyllä talousmetsässä, jonka omistajien tavoitteina on metsän monimuotoisuuuden ja metsälajiston säilyttäminen sekä hiilen sidonta ohi taloudellisen tuoton.

Muurlan opiston vanha Tupa ja lounasravintola tarjosivat mukavat puitteet päivään. Keskustelu fasilitoitiin ammattimaisella otteella, mikä loi avoimen ilmapiirin ja mahdollisti kaikkien osapuolten tasapuolisen kohtelun. Metsätalouden ja metsänhoidon keinovalikoiman kestävyyden näkökulmaeroista huolimatta keskustelu sujui hyvässä hengessä ja ymmärrys ihmisten välillä lisääntyi. Tämä luo hyvät edellytykset jatkaa yhteistyötä ekologisen kestävyyden laajempaan huomioimiseen kaikessa toiminnassamme. Onnistuneen tapaamisen lopuksi toivottiin, että yhteistyömme jatkuu!

Kannanoton videotallenne

Meidän metsämme -kannanotto 27.10.2018

Taltioitu 27.10.2018 Meidän metsämme -tapahtumassa.

0:00 Aloituslaulut / Ikiruuhi Duo
9:25 Kannanoton avaus / juontaja Johanna Storck, työryhmän pj. Paula Lönnemo
13:06 Kannanoton suojelijan Kari Mäkisen tervehdys / TT Pauliina Kainulainen

Metsäilo
15:02 Katso luontoa ja huomaa / Amelie Lindholm, Siv Ilola (Salo – Lasten laulukaupunki)
20:20 Metsän merkitys / Aura Kelloniemi
26:08 Metsän eläimet ja solidaarisuutta etelänavalla / Ikiruuhi ja Maan Ystävät
28:40 Esiäitien essut / ekopsykologi Irma Heiskainen
31:15 Anitta Miikkulainen (Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri) ja Pauliina Kainulainen (Kohtuus Vaarassa) 38:05 Metsäkuoro – Skogskören / johtajana Johanna Almark Mannila

Metsäsuru
40:50 Nuorten huoli / Aatos Kallio, Milena Saarikoski, Isla Ödner
44:05 Spoken word metsästä / Ida Korhonen (Luonto-Liitto)
47:47 Runo maapallosta ja sen luonnosta / Metsän karhu ja kettu
52:00 Metsäsurun laulu ja tanssi / Ikiruuhi ja TMMT Ryhmä
57:15 Jokamiehen suru / Eeva-Stiina Lönnemo (Salon TasausKohtuusPaja)
1:01:00 Metsälintujen taantuminen / Tero Toivanen (BirdLife Suomi)
1:04:45 Metsätalous ja poro, Anne Ollila (Paliskuntain yhdistys) / Ida Korhonen
1:07:45 Sellulandia vai puurakentamisen mallimaa? / hirsirakentaja ja taiteilija Hannes Hyvönen
1:16:00 Luontomatkailuyrittäjän ja puurakentajan tarina, Päivi Sainio Rohner ja Meiri Rohner / Ida Korhonen
1:20:10 Metsän surumusiikkia / Milka Keihäs, kantele
1:23:10 Tutkija Heikki Simola (SLL) ja tutkija Antti Majava (BIOS-tutkimusyksikkö)
1:30:25 Psykologi Santtu Merjanaho (Suomen psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian työryhmä) 1:34:30 Maaemon itku / Pirkko Fihlman (Äänellä Itkijät ry.) ja Metsäkuoro – Skogskören

Toivo, tahto ja toiminta
1:41:10 Ympäristöahdistus ja toivo / ympäristötutkija Panu Pihkala
1:44:00 Torviryhmä Tahto / johtajana Minna Hokka
1:47:55 WWF Suomen Metsävisio 2025 / MMT Panu Kunttu
1:52:00 Henrik Westerholm (Luonnonperintösäätiö) ja Juhani Karhumäki (Salon luonnonmetsäsäätiö) 1:59:12 Kuntalais- ja seurakunta-aloite / Metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähde
2:03:12 Elämänsuojelija-palkinnon jakaa pj. Anna Stenström (Vihreä elämänsuojelun liitto)
2:08:15 Metsälaulua / Ikiruuhi
2:11:45 METSO-ohjelma / kansanedustaja Pertti Salolainen (eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän pj.) 2:18:16 Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite / Sini Harkki (Greenpeace)
2:23:25 Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus / metsänomistaja Sampo Manninen ja Lauri Kajander (Luonto-Liitto)
2:30:40 Metsäkuoro – Skogskören ja TMMT Ryhmä
2:34:10 Metsänomistaja Ilona Hankonen, kansanedustaja Emma Kari (eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän vpj.) ja poliittisen talouden ja ekologian tutkija Toni Ruuska (Suomen kohtuusliike)
2:43:25 Kannanoton luovutus ja yhteenveto / Meidän metsämme -työryhmä
2:48:40 Yhteislaulu / Metsäkuoro – Skogskören

Ilona Hankonen: Metso-rahoituksesta sekä paremmasta tiedosta avohakkuiden vaihtoehdoista on metsänomistajille pelkkää hyötyä

Ilona Hankonen
Ilona Hankonen

Ilona Hankonen on metsänomistaja, joka tarvitsee metsiltään tuottoa sijoitetulle pääomalle. Hän on valinnut luontoarvopainotteisen metsänhoitolinjan, joka ei ole heikentänyt metsän tuottoa mitenkään. Hankoselle jatkuva kasvatus on antanut hyvän tuoton, jota lahopuun tai ylisuurten säästöpuiden jättäminen ei ole heikentänyt. Hän saisi haavasta tai raidasta mitättömän energiapuun hinnan, kun metsässä nämä puulajit parantavat talouspuiden kasvua pumppaamalla ravinteita ja muodostamalla hyvää kariketta. Metsän monimuotoisuuden säilyttämiseksi ne ovat erityisen tärkeitä.

Hankonen on myös tyytyväinen tekemäänsä 10 vuoden ympäristötukisopimukseen verrattuna Metsäkeskuksen suosittelemiin toimenpiteisiin, joiden kustannuksiin hän epäilee ettei kyseiseltä kohteelta saatavissa oleva hakkuutulo riittäisi. Hänen mielestään suojeluratkaisu oli taloudellisesti tuottavin.

Ilona Hankonen katsoo edustavansa perinteistä ”isäntälinjaista” metsätaloutta, jota on aina ollut olemassa. Hän epäilee, että kaikilla metsänomistajilla ei ole riittävästi tietoa vaihtoehdoista tai uskallusta menetellä myös tavanomaisesta poiketen.

Pertti Salolainen: Metso-ohjelman rahoitus vuoteen 2025 pelastettava

Pertti Salolainen
Pertti Salolainen

Puhe Meidän metsämme -tilaisuudessa 27.10.2018 klo 14.00

Vanhojen metsien kohtalo on Suomessa vakavasti uhattuna. Kun sellukattiloita ollaan rakentamassa kuvainnollisesti sanoen jokaiseen niemen notkoon ja saarelmaan, on välttämätöntä lisätä erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpien vanhojen metsien suojelua. Tähän on Metso-ohjelman vahvistaminen luonnonsuojelualueiden perustamisen lisäksi oiva keino.

Valtion määrärahoja leikattiin suunnitelmissa alun perin rankasti vuosina 2016-2019. Jälkeenpäin Metso-ohjelmaan on kuitenkin lisätty rahoitusta siten, että tälle vuodelle ELY-keskusten tavoite on yhteensä 4500 hehtaaria, kun se viime vuonna oli vain 3400 hehtaaria. Tänä vuonna on Metsoon arvioitu käytettävän 25 miljoonaa euroa. Tavoite on ensi vuodesta alkaen 3900 hehtaaria vuodessa vuoteen 2025 asti. Tämä edellyttää, että käytettävissä on vuosittain 20 miljoonaa euroa.

Tämä on tavoite, josta ei missään olosuhteissa saa tinkiä. Täältä Meidän metsämme -tilaisuudesta lähtee vahva vaatimus saada ne 20 miljoonaa euroa ja vähintään 3900 Metso-hehtaaria jokaiseen budjettiin vuoteen 2025 asti.

Suomalaiset ovat aina rakastaneet metsiään ja nykyinen kiivas elämänrytmi on nostanut luonnon ja sen suojelemisen korkealle kansalaisten arvomaailmassa. Kaikki luonnonsuojelualueemme ovat kokeneet voimakkaan kukoistuksen ja esimerkiksi Nuuksio ja Sipoonkorpi ovat lähes ylikulutuksessa. On korostettava, että avohakkuun jälkeen istutettu puupelto ei ole metsä, eikä siitä koskaan tule metsää. Suomessa on paljon puuta, mutta vain vähän metsää.

Pertti Salolainen
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän pj

Henrik Westerholm ja Juhani Karhumäki kertoivat metsän suojelusta säätiöiden kautta

Henrik Westerholm
Juhani Karhumäki

Meidän metsämme -kannanotossa pitivät jaetun puheenvuoron Luonnonperintösäätiön Henrik Westerholm sekä Salon luonnonmetsäsäätiön Juhani Karhumäki. Nämä säätiöt ovat suojelleet mittaamattoman arvokkaita kohteita Suomessa. Kuka tahansa voi pienelläkin summalla osallistua metsäalueiden suojeluun.

Meidän metsämme muistuttaa, että juhlapäivinä näiden säätiöiden avulla voi antaa luonnon ystävälle hienon lahjan tai perustaa keräyksen omalle merkkipäivälleen.


Luonnonperintösäätiö


Salon luonnonmetsäsäätiö

Erkki Lähde: Jatkuva kasvatus kunnan tai seurakunnan metsien hoidon ja hakkuun menetelmäksi

Erkki Lähde
Erkki Lähde

Moni kunta ja seurakunta omistaa metsiä ja useimmiten siellä, missä ihmiset ulkoilisivat mielellään! Sivun lopussa on tarjolla metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähteen toimittama teksti, jolla sellaisenaan tai sopivasti täydentäen ja kehittäen voit itse tai yhteisösi kanssa tehdä kotikunnallesi tai seurakunnallesi aloitteen kotiseutusi metsien tilan ja tuoton huomattavaksi kohentamiseksi. Luonnos perustuu Pälkäneellä tehtyyn aloitteeseen.

Aloite kannattaa perustaa ja sille kerätä kannattajien allekirjoituksia www.kuntalaisaloite.fi palvelussa, jos kunta on siellä mukana. Muussa tapauksessa aloitteelle voi kerätä kannattajia allekirjoituslehdille ja toimittaa ne kirjallisen aloitteen kanssa kunnan kirjaamoon tai kirkkoherranvirastoon. Kuntalaisaloitteet on käsiteltävä 2 kuukauden kuluessa, jos tekijöinä on vähintään 2% kunnan asukkaista.

Ladattava aloitepohja

Kuntalaisaloitemainos.pdf
Kuntalaisaloite.docx