Meidän metsämme -tilaisuus 27.10.2018

Meidän metsämme tuomiokirkon kryptassa
Noin 400 ihmistä kokoontui Helsingin tuomiokirkon kryptassa 27.10.2018 ottamaan kantaa MEIDÄN METSÄMME puolesta. Kuva: työryhmän arkisto

Ohjelmassa, joka rakentui henkilökohtaisista tarinoista, taiteellisesta ilmaisusta sekä tieteellisistä puheenvuoroista, jaettiin metsäiloa sekä metsäsurua. Tutkijat, metsänomistajat, yrittäjät ja politiikot hautoivat ajatuksia siitä, kuinka metsänhoitoa uudistetaan ekologisesti kestävämmäksi.

Kirjallinen kannanotto luovutettiin ympäristoministerin sekä maa- ja metsätalousministerin edustajalle. Kannanotto viittaa ja liittyy sisällöllisesti WWF Suomen metsävisioon 2025, Suomen luonnonsuojeluliiton metsätavoitteisiin 2018-2030, 24.3.2017 julkaistuun 68:n tutkijan julkilausumaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien seurauksista sekä 17.5.2018 julkaistuun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen.

Kari Mäkinen: Tervehdys kannanoton suojelijalta

Tero Toivanen, BirdLife: Metsälintujen taantuminen

Katso Meidän metsämme -kannanotot ruotsiksi.

Meidän metsämme -kannanotto uutisissa

Vastine Meidän metsämme -kannanoton järjestäjiltä koskien Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitusta 31.10.2018

Juuri ja Juuri – Hannes Hyvösen haastattelu 21.11.2018

Ekologisen kriisin juurilla -seminaari 7.6.2019

Järjestäjät

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Suomen kohtuusliikkeen metsätyöryhmä. Suomen kohtuusliike on aktiivisten kansalaisten verkosto, joka pyrkii edistämään kohtuullista ja oikeudenmukaista elintapaa maapallon rajojen puittessa.

Syksyllä 2016 Salon TasausKohtuusPajan järjestämässä kansalaisforumissa POLKUJA KOHTUUTEEN 2 heräsi metsäryhmätyöskentelyssä Salon Teijon kansallispuistossa ajatus mielenilmaisusta metsien puolesta. Idea jäi hautumaan. Seuraavana syksynä Kohtuus Vaarassa -liikkeen seminaarissa Kolilla toinen kuiskasi toisen korvaan: ”Minä tulen mukaan”. Samana syksynä 2017 kirjeet lähtivät liikkeelle ja työryhmä kokoontui viiden hengen voimin Salossa 4.12.2017. Pian päätettiin, että perinteisen mielenosoituksen sijaan toteutetaan kannanotto ilman marssia ja huutoja. Metodiksi valittiin Active Hope. Työryhmä koostuu aktiivisista kansalaisista, joilla on erilaista asiantuntemusta. Mukana on muun muassa ekologi, teologi, omavaraisviljelijä, kansanmuusikko, tutkijoita, tietojenkäsittelyn asiantuntija ja lavastaja.