Vastine Meidän metsämme -kannanoton järjestäjiltä koskien Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitusta 31.10.2018

Torilla

Maaseudun tulevaisuus on nostanut toistuvasti kirkon otsikointiinsa uutisoidessaan Meidän metsämme -kannanotosta ja käyttää verkossa virheellisesti aihetunnistetta ”kirkon metsäkampanja”. Kyseessä ei ole kirkon metsäkampanja, vaan Helsingin tuomiokirkkoseurakunta oli mukana tapahtumassa yhtenä monista yhteistyökumppaneista. Meidän metsämme -kannanotto suunniteltiin järjestettäväksi monen vastaavan tapahtuman tapaan Senaatintorilla ja tuomiokirkon portailla, johon asianmukaiset luvat oli saatu hyvissä ajoin Helsingin kaupungilta sekä tuomiokirkkoseurakunnalta. Ennen varsinaista tapahtumapäivää todettiin ennustetun tuulisen ja kylmän sään vaikeuttavan musiikkia ja puheita sisältävän ohjelman läpivientiä sillä tavalla, että väistötila olisi tarpeen. Vaihtoehdoista neuvotellessamme väistötilaksi valikoitui tuomiokirkon alla sijaitseva krypta. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen oli lupautunut tapahtuman suojelijaksi erillisessä keskustelussa.

Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoituksessa (31.10.) mainitaan, ettei tapahtumaan puhujajoukkoon oltu kelpuutettu metsänomistajien edustusta. Tämä ei ole totta. Kannanottoon osallistumisesta keskusteltiin mm. Metsäkeskuksen edustajien kanssa, mutta he eivät halunneet ottaa osaa ohjelmaan. Metsänomistajia oli mukana ohjelmassa kertomassa ekologisesti kestävästä metsänhoidosta ja sen taloudellisesta kannattavuudesta kaksin kappalein. Lisäksi puhujien, järjestäjien ja yleisön joukossa oli useita maaseudulla asuvia metsänomistajia. Kuten maaseudun tulevaisuuden omissa verkkouutisissa 26.10. ja 27.10. kerrottiin, järjestäjät kutsuivat sekä MTK:n että metsäteollisuuden edustajia mukaan tapahtumaan. Uusia keskusteluyhteyksiä on näin ollen saatu ja avattu.

Maaseudun tulevaisuus peräänkuuluttaa perusteltua, yhteistä sekä vankkaan argumentaatioon perustuvaa metsäpoliittista näkemystä, joka vaatii eri osapuolten kuuntelemista ja kuulemista. Meidän metsämme –kannanoton järjestäjät liittyvät tähän vaatimukseen ja katsovat tilaisuutensa edustaneen poikkeuksellisen moniäänisesti suomalaista yhteiskuntaa ja metsäpolitiikkaa. Maaseudun tulevaisuus on jutuissaan nostanut esiin puhujista Sini Harkin, joka edusti tapahtumassa hyvin allekirjoituksia kerännyttä kansalaisaloitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla, teologian tohtori Panu Pihkalan, joka on kirjoittanut mm. ympäristöahdistuksesta, sekä kansanedustaja Emma Karin, joka edusti tapahtumassa kansanedustaja Pertti Salolaisen kanssa eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmää. Muita hyvin tunnettuja puhujia olivat metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähde, ekosysteemiekologiaa tutkiva dosentti Heikki Simola sekä WWF:ltä maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu. Lisäksi tapahtumassa kuultiin puheenvuoro puurakentajalta, luontomatkailuyrittäjältä, lintuharrastajien, porotalouden, ympäristöpsykologian sekä metsiä suojelevien säätiöiden edustajilta. Tämän lisäksi lapset ja nuoret saivat mahdollisuuden kertoa metsäsuhteestaan ja huolistaan, jotka liittyvät ympäristön kokonaisvaltaisesti heikentyneeseen tilaan ja tulevaisuuden uhkiin. Ohjelmaa täydensi taitelijoiden suomalaisesta perinteestä ammentama laulu, tanssi sekä kanteleen ja tuohitorvien sointi.

Meidän metsämme oli runsas ja ilmaisultaan monimuotoinen kannanotto kestävämmän metsänhoidon puolesta. Tapahtumassa koettiin tärkeäksi jakaa ääneen erilaisten ihmisten ilo ja huoli suomalaisesta metsästä sekä esitellä erilaisia vaikuttamiskeinoja. Metsälajiston katoamisen ja yksipuolistumisen ongelma on akuutti, niin kuin on myös lisääntyneiden metsähakkuiden kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Nämä asiat ovat vakavia ekosysteemien tasapainon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta ja vaativat välittömiä sekä laajamittaisia muutoksia metsien hoitoon.1 Jotta nämä muutokset ovat mahdollisia on selvää, että jatkossakin tarvitaan vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa yhteiskunnan läpileikkaavalla keskustelulla pyritään kehittämään tutkittuun tietoon perustuvia ja kestäviä metsänhoidon käytänteitä ja –politiikkaa.

Meidän metsämme -työryhmän puolesta,
Teemu Lehtinen, metsänomistaja, tietotekniikan diplomi-insinööri
Paula Lönnemo, omavaraisviljelijä, teologian maisteri
Toni Ruuska, poliittisen ekologian ja talouden tutkija, kauppatieteiden tohtori

1 Meidän metsämme –kannanoton tavoitteet ovat ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden
köyhtymisen pysäyttäminen sekä siihen keskeisesti liittyen, suomalaisen metsänhoidon uudistaminen.

Torilla
Kuva: Henrik Hausen

Ilona Hankonen: Metso-rahoituksesta sekä paremmasta tiedosta avohakkuiden vaihtoehdoista on metsänomistajille pelkkää hyötyä

Ilona Hankonen
Ilona Hankonen

Ilona Hankonen on metsänomistaja, joka tarvitsee metsiltään tuottoa sijoitetulle pääomalle. Hän on valinnut luontoarvopainotteisen metsänhoitolinjan, joka ei ole heikentänyt metsän tuottoa mitenkään. Hankoselle jatkuva kasvatus on antanut hyvän tuoton, jota lahopuun tai ylisuurten säästöpuiden jättäminen ei ole heikentänyt. Hän saisi haavasta tai raidasta mitättömän energiapuun hinnan, kun metsässä nämä puulajit parantavat talouspuiden kasvua pumppaamalla ravinteita ja muodostamalla hyvää kariketta. Metsän monimuotoisuuden säilyttämiseksi ne ovat erityisen tärkeitä.

Hankonen on myös tyytyväinen tekemäänsä 10 vuoden ympäristötukisopimukseen verrattuna Metsäkeskuksen suosittelemiin toimenpiteisiin, joiden kustannuksiin hän epäilee ettei kyseiseltä kohteelta saatavissa oleva hakkuutulo riittäisi. Hänen mielestään suojeluratkaisu oli taloudellisesti tuottavin.

Ilona Hankonen katsoo edustavansa perinteistä ”isäntälinjaista” metsätaloutta, jota on aina ollut olemassa. Hän epäilee, että kaikilla metsänomistajilla ei ole riittävästi tietoa vaihtoehdoista tai uskallusta menetellä myös tavanomaisesta poiketen.

Pertti Salolainen: Metso-ohjelman rahoitus vuoteen 2025 pelastettava

Pertti Salolainen
Pertti Salolainen

Puhe Meidän metsämme -tilaisuudessa 27.10.2018 klo 14.00

Vanhojen metsien kohtalo on Suomessa vakavasti uhattuna. Kun sellukattiloita ollaan rakentamassa kuvainnollisesti sanoen jokaiseen niemen notkoon ja saarelmaan, on välttämätöntä lisätä erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpien vanhojen metsien suojelua. Tähän on Metso-ohjelman vahvistaminen luonnonsuojelualueiden perustamisen lisäksi oiva keino.

Valtion määrärahoja leikattiin suunnitelmissa alun perin rankasti vuosina 2016-2019. Jälkeenpäin Metso-ohjelmaan on kuitenkin lisätty rahoitusta siten, että tälle vuodelle ELY-keskusten tavoite on yhteensä 4500 hehtaaria, kun se viime vuonna oli vain 3400 hehtaaria. Tänä vuonna on Metsoon arvioitu käytettävän 25 miljoonaa euroa. Tavoite on ensi vuodesta alkaen 3900 hehtaaria vuodessa vuoteen 2025 asti. Tämä edellyttää, että käytettävissä on vuosittain 20 miljoonaa euroa.

Tämä on tavoite, josta ei missään olosuhteissa saa tinkiä. Täältä Meidän metsämme -tilaisuudesta lähtee vahva vaatimus saada ne 20 miljoonaa euroa ja vähintään 3900 Metso-hehtaaria jokaiseen budjettiin vuoteen 2025 asti.

Suomalaiset ovat aina rakastaneet metsiään ja nykyinen kiivas elämänrytmi on nostanut luonnon ja sen suojelemisen korkealle kansalaisten arvomaailmassa. Kaikki luonnonsuojelualueemme ovat kokeneet voimakkaan kukoistuksen ja esimerkiksi Nuuksio ja Sipoonkorpi ovat lähes ylikulutuksessa. On korostettava, että avohakkuun jälkeen istutettu puupelto ei ole metsä, eikä siitä koskaan tule metsää. Suomessa on paljon puuta, mutta vain vähän metsää.

Pertti Salolainen
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän pj

Henrik Westerholm ja Juhani Karhumäki kertoivat metsän suojelusta säätiöiden kautta

Henrik Westerholm
Juhani Karhumäki

Meidän metsämme -kannanotossa pitivät jaetun puheenvuoron Luonnonperintösäätiön Henrik Westerholm sekä Salon luonnonmetsäsäätiön Juhani Karhumäki. Nämä säätiöt ovat suojelleet mittaamattoman arvokkaita kohteita Suomessa. Kuka tahansa voi pienelläkin summalla osallistua metsäalueiden suojeluun.

Meidän metsämme muistuttaa, että juhlapäivinä näiden säätiöiden avulla voi antaa luonnon ystävälle hienon lahjan tai perustaa keräyksen omalle merkkipäivälleen.


Luonnonperintösäätiö


Salon luonnonmetsäsäätiö

Erkki Lähde: Jatkuva kasvatus kunnan tai seurakunnan metsien hoidon ja hakkuun menetelmäksi

Erkki Lähde
Erkki Lähde

Moni kunta ja seurakunta omistaa metsiä ja useimmiten siellä, missä ihmiset ulkoilisivat mielellään! Sivun lopussa on tarjolla metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähteen toimittama teksti, jolla sellaisenaan tai sopivasti täydentäen ja kehittäen voit itse tai yhteisösi kanssa tehdä kotikunnallesi tai seurakunnallesi aloitteen kotiseutusi metsien tilan ja tuoton huomattavaksi kohentamiseksi. Luonnos perustuu Pälkäneellä tehtyyn aloitteeseen.

Aloite kannattaa perustaa ja sille kerätä kannattajien allekirjoituksia www.kuntalaisaloite.fi palvelussa, jos kunta on siellä mukana. Muussa tapauksessa aloitteelle voi kerätä kannattajia allekirjoituslehdille ja toimittaa ne kirjallisen aloitteen kanssa kunnan kirjaamoon tai kirkkoherranvirastoon. Kuntalaisaloitteet on käsiteltävä 2 kuukauden kuluessa, jos tekijöinä on vähintään 2% kunnan asukkaista.

Ladattava aloitepohja

Kuntalaisaloitemainos.pdf
Kuntalaisaloite.docx

Hannes Hyvönen: Jos halutaan rakentaa puusta, tarvitaan laadukasta rakennuspuuta

Hannes Hyvönen
Hannes Hyvönen
Juuri ja Juuri

Hirsirakentaja, taiteilija ja Hirsitaito ry:n varapuheenjohtaja Hannes Hyvönen arvostaa pohjoisen puun todella hienoksi ja kauniiksi materiaaliksi. Valitettavasti Suomessa on yli puoli vuosisataa metsienkäsittelyllä pyritty maksimoimaan määrää eli hakkuista saadut kuutiot. Hyvösen mukaan tämän vuoksi kunnon puuta ei tahdo löytyä ja mekaaninen puunjalostus on laatukriisissä. Piensahat, höyläämöt, veistämöt ja puusepänliikkeet toimivat Suomessa kourallisen intohimotyöläisia varassa. Jos massiivipuurakentamista halutaan lisätä ja tavoitella Itävallan kaltaista 1,5 miljardin liikevaihtoa, on Hyvösen mukaan metsänhoidon muututtava.

Hannes Hyvönen pystytti Senaatintorille tapahtumaan valmistuneen kantaa ottavan teoksensa Juuri ja Juuri. Meidän metsämme -tapahtuman jälkeen massiivinen ja vaikuttava teos sijoitettiin Viikin kampusalueelle.

Hyvönen puhuu luonnosta ja luonnonvaroistamme aarteena, joka meidän on velvollisuus jättää myös tuleville sukupolville. Hän on surullinen siitä, kuinka ainutlaatuista ja uskomatonta pohjoista luontoa kohdellaan. Metsät revitään, myllätään ja muussataan vessapaperiksi toiselle puolelle maapalloa. Mineraalit kaivetaan irti vaikka tappiolla. Hyvönen kysyy, kuka tätä haluaa. Onko eduskunta ja media kansalaisen vai ison rahan puolella?

”Kun ymmärrämme, että kukaan ei ole turvassa, että mikään ei riitä, että kaikki menee, että lopulta jäljellä on betoniautiomaa. Silloin ymmärrämme myös, että meidän täytyy puolusta metsiämme ja järviämme nyt. Ja että me voitamme tämän taistelun. Sillä häviäminen ei ole enää vaihtoehto.”

Ihmiset kokevat metsäsurua ja ympäristöahdistusta

Pirkko Fihlman

Meidän metsämme -tapahtumassa tunnettiin surua metsän voinnista useissa ohjelman puheenvuoroissa. Musiikin ja tanssin muodossa surua ilmaisivat Ikiruuhi duo, TMMT ryhmä, metsäkuoro sekä Pirkko Fihlman Äänellä itkijät ry:stä.

Panu Pihkala piti hienon puheen ympäristöahdistuksesta ja toivosta Meidän metsämme -tapahtumassa. Pihkalan vuosi kruunautui 16.11.2018 Kansanvalistusseuran sivistyspalkinnolla, jota hän kommentoi blogissaan.

Äänellä itkijät ry järjestää säännöllisesti tapahtumia surun sekä ilon käsittelemisestä.

Kari Mäkinen: Tervehdys kannanoton suojelijalta

Meidän metsämme tuomiokirkon kryptassa
Meidän metsämme tuomiokirkon kryptassa
Meidän metsämme tuomiokirkon kryptassa

Hyvät Meidän Metsämme tapahtumaan osallistujat,

Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuusssuhde. Meidän metsämme on meidän toivomme. Vuosi vuodelta, ilmastoraportti ilmastoraportilta on käynyt selvemmäksi, että metsät ja niiden hengitys ovat koko maailman elämän ehto. Siksi metsää on nyt entistä määrätietoisemmin puolustettava ahneutta ja lyhytnäköistä talousajattelua vastaan. Metsän edessä on oltava nöyrä, ihmisten edessä metsän elämää puolustettaessa luja. Meidän Metsämme -tapahtumalle ja teille osallistujille toivon sellaista viisautta, sellaista rohkeutta ja sellaista siunausta, jota tarvitsette.

Kari Mäkinen
arkkipiispa emeritus

Heikki Simola: Hyvä suomalainen metsänhoito

Heikki Simola

Tutkija Heikki Simola Itä-Suomen yliopistosta kertoo metsämaan muokkauksen seurauksista hiilivarastoille. Hän puhuu myös #meidänmetsämme-kannanotossa Senaatintorilla! Video on ote Jussi Alangon myöhemmin julkaistavasta Hyvä suomalainen metsänhoito -elokuvasta.